Seshnelan Käärmekuninkaat
Seshnelan ensimmäistä hallitsijasukua kutsutaan Käärmekuninkaiksi, sillä heillä oli jalkojen sijaan käärmeenhännät. Dynastia oli jumalallista syntyperää ja sen juuret olivat jo aamunkoittoa edeltäneessä ajassa. Käärmekuninkaat hallitsivat Seshnelaa 118 vuotta varsin menestyksekkäästi. Nykymalkionit eivät kuitenkaan näitä kaukaisia hallitsijoita mielellään muistele, koska pitävät heitä pakanallisina. (Jatkossa mainittavia paikkoja näkyy toisen ajan Seshnelan kartassa.)
Ensimmäinen Käärmekuninkaiden dynastiasta oli talar Froalar, joka oli Frowalin brithinisiirtokunnan hallitsija ja joka hallitsi ajasta ennen aamunkoittoa vuoteen 2 asti. Hänen valtakaudellaan alettiin uhrata jumalille, mukaan lukien Seshnalle, jonka Froalar nai ja joka antoi kuninkaalle perillisen. Myös Hrestol oli Froalarin (ja ilmeisesti Xemelan) poika ja uudisti uskontoa Malkion Perustajalta saamansa näyn mukaan, mutta joutui sitten ristiriitaan isänsä kanssa ja hänet karkotettiin. Varmasti se oli osasyynä hrestolien myöhempään nuivaan suhtautumiseen Käärmekuninkaiden dynastiaan.
Ylream (hallitsi 24-27) oli Froalarin poika ja hänen seuraajansa hallitsijana. Ylreamilla oli käärmeenjalat perintönä äidiltään (siitä dynastian nimi) ja hän vahvisti jumalien palvonnan asemaa Seshnelassa. Ylream katosi maan sisään.
Thamor (sijaishallitus 27-39, hallitsi 39-73) oli Ylreamin poika. Aluksi oli vallassa kolmesta uskollisesta henkilöstä koostunut sijaishallitus ennen kuin Thamor itse ryhtyi hallitsemaan, ilmeisesti täysi-ikäisyyden saavutettuaan. Thamorin hallintokaudella Seshnela laajeni, valloitti Rolfasmaan, Avalalinmaan (Ailorin herttuakunta ja suuri osa Jorestlin metsää) ja voitti sodassa mm. pendalien leijonahsunchenet (ilmeisesti sama asia kuin basmolit) ja aldryamit. Pakanalliset palvontamenot vahvistuivat ja vanha yksijumalainen malkionismi leimattiin ontoksi ja sisällyksettömäksi, mutta puolijumala Damol avusti hallitsijaa. Thamor katosi salaperäisesti.
Bertalor (hallitsi 73-89) oli Thamorin poika, joka laajensi vieläkin enemmän Seshnelaa pendalien kustannuksella. Bertalor koetti nostaa malkionismia esiin ja tukahduttaa pakanallista uskoa, mutta sai aikaan vain sisällissodan, jossa vastapuolella oli myös Hrestolin pojanpoika Aignor (joka itse asiassa paritteli Seshnan kanssa ja Seshna antoi hänelle lapsen). Bertalor piti Malkionismin ensimmäisen kirkolliskokouksen saadakseen tukea muilta malkioneilta, mutta hän joutui lopulta luopumaan kruunusta perillistensä kuoltua ja katosi temppeliin.
Sonmalos (sijaishallitus 89-104, hallitsi 104-134) oli Aignorin ja Seshnan poika. Hänkin laajensi aluettaan pendalien kustannuksella, valloitti Kaanilmaan (Laurmalia lähellä olevan joen ja Tanisorin välissä ja Noloksesta pohjoiseen) ja kirosi Tanierin suun tienoot. Hänen poikansa Boltror matkusteli waertagien laivalla itään. Sonmalos ja Boltror vetäytyivät lopuksi "Seshnan syliin".
Mimtak (hallitsi 134-142) oli Boltrorin poika, ulkomailla syntynyt käärmejalkainen. Mimtak ajoi viimeisetkin pendalit pois Seshnelasta, valloitti Orphalmaan, päätti Kuninkaiden teiden rakentamisen, täytti ennustuksia ja vetäytyi lopulta isiensä pariin. Siihen päättyi Käärmekuninkaiden dynastia, sillä seuraava kuningas ei ollut enää samaa sukua, vaikka hänen puolisonsa olikin Boltrorin tytär.
200-luvulla sitten hrestolilaisuus nousi hallitsevaksi ja Käärmekuninkaiden toimet tuomittiin pakanallisina ja rappeuttavina. Käärmekuninkaiden temppelihaudat sinetöitiin ja ilmeisesti myös osaksi unohdettiin. Silti kansan keskuudessa pakanalliset tavat pitivät pintansa ja vielä 1600-luvullakin inkvisitio ja kuvainraastajat taitavat pyrkiä kitkemään pakanallisia vaikutteita. Tosin pakanalliset vaikutteet ovat vahvistuneet Seshnelassa myös esimerkiksi Nysalorin aikana.
Lähteet: Revealed Mythologies, The Kings of Seshnela, Part One, Ralioksen historia, Malkionismin historia, Seshnelan ja Ralioksen aikajana. Artikkeli perustuu Glorantha-foorumille kirjoittamaani tekstiin.
|
|