Sartar Rising, volume 2: Orlanth is Dead!

Sisältö: Orlanth is Dead! -kirja
Sivumäärä: 72+kannet
Kirjoittajat: Greg Stafford, John Hughes, Robin D. Laws, Stephen Martin, Roderick Robertson, Jeff Kyer, Dave Camoirano, Charles Corrigan, Merlin Cox, David Dunham, Mark Galeotti, Jonas Schiott, Ian Thomson.
Julkaisija: Issaries, Inc.
Julkaisuvuosi: 2002

Kuvaus
Orlanth is Dead! on toinen osa Sartar Rising -kampanjakirjasarjaa. Kirja tarjoaa samantapaista kampanjassa apuna käytettävää ainesta kuin Barbarian Adventuresissa, sarjan ensimmäisessä osassa. Näin ollen kirjat täydentävät toisiaan, mutta Orlanth is Dead! liikkuu eeppisemmällä tasolla.
Kirjan alussa on johdanto kirjan hyödyntämisestä ja sen käyttämisestä omassa kampanjassa. Sen jälkeen selostetaan muutaman sivun verran Sartar-kampanjaa, listataan Sartarin kapinan johtajat ja annetaan aikajana, joka kulkee vuodesta 1613 vuoteen 1625. Kallyr Tähtikulmasta on oma aikajanansa ja hänestä annetaan lisätietoa. Luvun lopussa selostetaan lyhyesti Argrathin arvoitusta.
Seuraava luku käsittelee klaania ja tarjoaa 32 kohdan valintamekanismin, jolla voi luoda omalle klaanilleen myyttisen menneisyyden ja historian. Kirjan lopussa on selitykset, millä tavalla valinnat vaikuttavat klaanin ominaisuuksiin. Samantapainen Java-pohjainen systeemi löytyy Issariesin sivuilta, mutta siinä on eri kysymyksiä.
Kahdeksan sivun mittainen luku käsittelee heortilaisten sodankäyntiä. Artikkelissa käydään läpi sodankäynnin taktiikoita, taikuuden vaikutusta, suuria taisteluja Hero Warsin sääntömekaniikan kautta pelattuina ja annetaan vinkkejä pelinjohtamiseen ja pelaajien rooliin taistelussa. Artikkeli antaa pohjatietoa Jäämaan taistelun ymmärtämiseen, koska se on juuri sellainen suuri taistelu, jonka peluuttamiseen artikkeli antaa eväitä.
Seuraavaksi annetaan kertojan käyttöön sopivia vihollisia numerotietoineen. Lyhyessä esittelyssä on muutamia lunarilaisia yksiköitä, jotka ovat mukana myös Jäämaan taistelussa. Kahdesta lunarilaisesta johtajasta annetaan sivun mittainen johtajalomake, jossa johtaja itse on keskellä ja hänen ympärillään numerotiedot alaisista. Samanlainen lomake tarjotaan myös kahdeksasta kapinallisjohtajasta, mukaan lukien kuningas Broyanista ja Kallyr Tähtikulmasta.
Sen jälkeen kirja kuvaa yleisesti tapahtumia, jotka seuraavat, kun tuuli pysähtyy ja Orlanth on "kuollut". Luvussa kerrotaan yleisluontoisia tapahtumia sekä yksittäisiltä päiviltä että vuodenajoilta. Niiden lomassa tarjotaan ideoita siitä, mitä sankarit voisivat tehdä tänä pelottavana aikana, kuten Culbrean heimon suostutteleminen kapinaan. Kaikki tuo on pohjustusta Jäämaan taistelulle.
Viimeisenä kirjassa on eeppinen Jäämaan taistelu (The Battle of Iceland). Se on mahtava yhteenotto, jossa viimeisen vapaat orlanthit kohtaavat lunarilaiset joukot taistelussa Alkuhärkien kukkuloilla. taistelussa on 11 vaihetta, joihin sankareilla on mahdollisuus osallistua riippuen siitä, missä roolissa he ovat taistelussa. Taistelun lopputulos on ennaltamäärätty, joten periaatteessa sankarit eivät voi sitä muuttaa suuntaan tai toiseen.
Kirjan lopussa on vielä aakkosellinen sisällysluettelo. Joitakin virheitä kirjaan on päässyt pujahtamaan ja niiden korjaukset voi katsoa Issariesin virhelistasta .

Oma arvioni
Orlanth is Dead! on yksi HeroQuest-kirjasuosikeistani. Erityisesti Jäämaan taistelu on mieleistäni materiaalia, sillä se tarjoaa todella kiehtovan konfliktin, jota voi hyödyntää omissa peleissään. Epäilemättä sen peluuttaminen RuneQuestin säännöillä onnistuisi kohtuullisen vaivattomasti. Suurien tapahtumien kautta kirja vie Gloranthan historiaa eteenpäin ja antaa pelihahmoille mahdollisuuden ottaa siihen osaa jopa aivan virallisen historian mukaan.
Klaaninluontimekanismi on melko näppärä apuväline klaanin mytologian kehittämiseen, koska harva varmaan jaksaisi omaehtoisesti kaivaa esiin kirjoista heortilaisten historiaa. Toisaalta rajoitetut vaihtoehdot saattavat tuottaa hiukan mekanistisia historioita, vaikka toki niitä voi itsekin muokata. Tuntuu vain, että klaaninluontimekanismi olisi saanut olla jo aikaisemmin Barbarian Adventuresissa, sillä Orlanth is Dead!:n ilmestyessä monet olivat varmasti ehtineet jo luoda klaanin pelattavakseen, jolloin hieno mekanismi ei ehkä paljon auttanut.
Johtajalomakkeiden viemä suuri sivumäärä on mielestäni ehkä kirjan pahin heikkous. Kymmenen sivua lähes pelkästään numerotietoja on turhan paljon. Lyhyet kuvaukset sentään johtajista on, mutta heidän alaisiensa kuvaukseen ei ole uhrattu montaakaan sanaa, vaikka siitä minusta olisi enemmän apua pelinjohtajalle kuin pelkistä numerotiedoista. Myös lunarilaisissa sotilasyksiköissä painotus on liikaa numerotiedoissa sanallisen kuvauksen sijaan.
Kirjan kuvitus on kohtuullista ja parhainta antia ovat minusta King of Dragon Pass -pelistä otettu kuvitus, mm. Kallyr Tähtikulman kuva. Muiden kuvien joukossa on niin hyviä kuin kehnojakin kuvia. Itse kansikuva sen sijaan ei ole minusta kovin hyvä, sillä se tuntuu jollakin tavalla sekavalta. Ehkä vaikutelman saavat aikaan jonkinlainen värittömyys ja ilmassa leijaileva lumi, kun soturi taistelee hirviötä vastaan.
Heortilaisten sodankäynnistä ja Orlanthin kuolemasta pohjustavat artikkelit ovat varsin käyttökelpoisia. Niissä on HeroQuestin dramaattinen sävy taustalla, mutta se ei hirveästi haittaa. Ne yhdessä Jäämaan taistelun kanssa antaa hyvät pohjat peluuttaa eeppinen tapahtuma. Sen sijaan jos Sartarin eeppisen tapahtumat ja taustatieto heortilaisista eivät kiinnosta, Orlanth is Dead!:sta ei ole suuresti apua. Sartar-kampanjoihin Orlanth is Dead! on kuitenkin oikein hyvä lisä sääntösysteemistä riippumatta.

Etsi Fantasiapeleistä
Pääsivu
RuneQuest
Seikkailut
Pelihahmot
Tarinat
Kartat
Lomakkeet
Käännökset
Irkkipelit
Muuta
Palaute
Vieraskirja