Gloranthan vanhat rodut

Sisältö: Gloranthan vanhat rodut -kirja
Sivumäärä: 92
Kirjoittajat: Sandy Petersen, Greg Stafford
Käännös: Pasi Janhunen
Julkaisija: Ace-Pelit Oy
Julkaisuvuosi: 1991
Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Ky
Englanninkielinen alkuteos: Elder Secrets of Glorantha (tästä Elder Races Book ja Glorantha Map)

Kuvaus
Gloranthan vanhat rodut sisältää kuvauksensa mukaisesti tietoa useista Gloranthan älykkäistä ei-ihmisroduista. Kolmesta tärkeimmästä rodusta - haltioista, kääpiöistä ja peikoista - on pitkä muotoinen kuvaus, jossa kerrotaan niin rotujen myyteistä, elämäntavoista, kulttuurista, uskonnosta, asuinalueista ja monista muista asioista. Kuvauksessa on myös rodun hahmonluonti ammattikokemuskertoimineen ja muine yksityiskohtineen. Myös Aldryan, Mostalin ja Kyger Litorin kulteista on pitkämuotoiset ja paljon Gloranthan kultteja perusteellisemmat kulttikuvaukset.
Kolmen tärkeän rodun lisäksi kirjassa kuvataan parikymmentä pienempää rotua lyhyesti ja näille annetaan myös hahmonluontiohjeet. Hahmonluonnissa on tosin paljon viittauksia Pelinjohtajan kirjaan ja Gloranthan olentoihin ja salaisuuksiin, joten tämä kirja ei vielä yksinään mahdollista kaikkien rotujen hahmonluontia.
Kirjan loppupuolelta löytyy kaksi täysimittaista kulttikuvausta: Verinen torahammas ja Cacodemon. Verinen torahammas on kirjassa esiteltyjen yön ratsastajien kultti ja Cacodemonia puolestaan palvovat ogret, jotka myös ovat yksi kirjan vähäisemmistä roduista.
Kirjasta löytyy kolme laajahkoa skenaariota, josta yhden teemana ovat dracoliskot, toisen haltiat ja kolmannen kääpiöt. Kaksi viimeksi mainittua on mahdollista limittää myös yhteen niin, että skenaarioiden kääpiöt ja haltiat taistelevat keskenään. Skenaariot eivät kuitenkaan sisällä juurikaan numerotietoja, joten ne täytyy kehitellä itse. Kolmen pitkän skenaarion lisäksi kirjassa on vielä lyhyitä skenaarioideoita kirjan vähäisemmille roduille.
Aivan viimeisenä kirjassa on Gloranthan kartta, johon on merkitty vanhojen rotujen asuinalueita sekä tiheät ihmisasutuskeskukset.

Oma arvioni
Gloranthan vanhat rodut on siinä mielessä loistava kirja, että se antaa todella aidon mahdollisuuden tutustua ja eläytyä ei-ihmisten kulttuureihin ja ottaa ei-ihmisen pelihahmoksi. Gloranthassa ei-ihmiset eivät siksi ole vain pelissä kohdattavia ja listittäviä hirviöitä, vaan oikeita kansoja siinä missä ihmisetkin.
Kolme vanhojen rotujen pitkää kuvausta antavat oikein hyvin tietoa ja pitkät kulttikuvaukset tukevat tätä tavoitetta mainiosti. Se, että ei-ihmisille on annettu samantyylinen kokemuskerroinsysteemi kuin ihmisille, helpottaa hahmonluontia. Kolmen tärkeän rodun tekstit, joissa vanhempi vastailee lapsensa kysymyksiin tärkeistä asioista, ovat hahmon pelaamisen kannalta hyviä, mutta jokseenkin lyhyitä verrattuina Pelaajan oppaan Genertelaan tarjoamiin vastaaviin ihmisten teksteihin.
Vähäisemmistä vanhoista roduista on turhankin niukalti tietoa, joten pelaaminen ei välttämättä onnistu yhtä hyvin kuin haltioiden, kääpiöiden tai peikkojen pelaaminen. Verisen torahampaan ja Cacodemonin kultit antavat kuitenkin yön ratsastajille ja ogreille hyvää täydennystä uskonnolliselta kannalta.
Skenaariot ovat kelvollista pelattavaa ja niissä on hyvä asia se, ettei luvassa ole pelkkää taistelua, vaan skenaariot tarjoavat myös tutustumistilaisuuksia, joiden kautta ihmishahmot voivat oppia tuntemaan vanhoja rotuja. Etenkin kääpiöskenaario tarjoaa mielestäni oikein omaperäisiä juttuja ja tuovat esiin kääpiöiden omituisuutta ihmisen näkökulmasta. Lyhyemmät skenaarioideatkin tarjoavat pelattavia ideoita, joista useimmat ovat aivan käyttökelpoisia.
Vanhojen rotujen levinneisyyskartta ei ole erityisen loistava. Siitä saa hiukan suttuisen vaikutelman, eikä minua kartan tekstien hiukan kulmikas kirjoitustyyli oikein miellytä. Toisaalta alueita on merkitty karttaan kiitettävän paljon, vaikka niitä voi tosin löytää muualtakin.

Etsi Fantasiapeleistä
Pääsivu
RuneQuest
Seikkailut
Pelihahmot
Tarinat
Kartat
Lomakkeet
Käännökset
Irkkipelit
Muuta
Palaute
Vieraskirja