Tari Sofali

Tausta
Synnyt vanhempiesi kertoman mukaan eräällä Sozganjion suoalueen pohjoisosan pienellä saarella sofalien kilpikonnakansan pariin kesäisen kosteana yönä noin 25 vuotta sitten. Vanhempasi ja koko klaanisi oli rauhanomainen ja eleli miten parhaiten taisi kalastellen ja keräillen runsaita merikilpikonnanmunia.
Näin lähellä maailman reunaa ainoat vaarat tulivat meripetojen ja pelottavien suoihmisten taholta. Suon punahaltioihin klaanilla oli erinomaiset välit ja klaanin päällikkö suoritti vuosittain rituaalin, joka vahvisti suon ja kilpikonnien liiton. Kilpikonnakansa oli hurskasta ja muisti kunnioittaa paikallisia henkiä uhraamalla heille osan määrätyn osan ruoastaan ja antaen tarvittaessa muita uhreja. Kaikkien henkien yläpuolella oli tietysti mahtava Sofal, joka sofalien saaretkin oli luonut omilla ponnistuksillaan, ja korkeasti kunnioitettu oli myös Sofala, Sofalin puoliso ja sofalien muinainen esiäiti.
Vartuit aikana, jolloin klaanissa vallitsi yltäkylläisyys, sillä kalansaaliit olivat runsaat ja merikilpikonnat munivat enemmän kuin olisitte koskaan jaksaneet syödä. Oli myös saatu solmittua puolustusliitto suon punahaltioiden kanssa, jotta nämä estäisivät turmeltuneiden ihmisten hyökkäykset tiheillä saniaismetsillään ja tappavilla kasviansoillaan. Merihirviöitä oli poikkeuksellisen vähän, vaikkakin klaanisi kalastajat saivat kaadetuksi valtavan sarvipäisen kalan, jonka kaaoksen uskottiin turmelleen.
Tulit jo nuorena sinuiksi meren kanssa uidessasi pitkien saaria ja karikkoja merikilpikonnien kanssa. Hiukan vanhempana purjehdit veneelläsi, jota veneitä käyttämätön kansasi oudoksui, paljon kauemmaksi kuin kukaan muu. Et pelännyt rajuja hirmumyrskyjä, jotka usein raivosivat mereltä päin. Itse asiassa juuri taifuunihengestä tuli suojelijasi ja hänelle omistit erityisen uskollisuutesi. Tunsit sulautuvasti osaksi raivoavia aaltoja, mutta vailla pelkoa siitä, että sinulle tapahtuisi mitään pahaa.
Kerran kuitenkin osuit valtavaan hirmumyrskyyn, joka kuljetti sinut pienen veneesi kera kauaksi klaanisi saarilta. Olit kaukana aavalla merellä, tietämättä lainkaan, missä suunnassa oli maata. Vaikka kuinka pinnistit katsettasi, et nähnyt missään lintuja, jotka kertoisivat maan läheisyydestä. Lukuisat veneesi alla ja ympärillä uivat kalaparvet olivat ainoita elollisia olentoja lähelläsi.
Korjasit kiireesti hajonneen purjeesi ja hiljentynyt tuuli kuljetti sinua ripeästi johonkin suuntaan. Annoit tuulen viedä, luotit sen kuljettavan sinut takaisin kotirantaasi. Ruoasta ei ollut pulaa, mutta vesitilanteesi oli paljon pahempi: sinulla oli vain yksi hiukan vajaa vesileili, jonka olit täyttänyt kyläsi viereisestä lammesta. Pyydystit kalaa hengenpitimiksesi ja joit vettä hyvin säästeliäästi.
Toisen päivän iltana saapui jälleen raivoisa myrsky, johon olit ennättänyt jo varautua, ja se tempasi paattisi mukaan raivoisaan syleilyysi. Nautit suuresti myrskystä, joka kiidätti sinua aivan valtavalla nopeudella yli merenpinnan. Takerruit veneeseesi ja pidätit hengitystä, kun aallot vyöryivät ylitsesi. Menoa kesti uskomattoman pitkään, etkä osannut sanoa, kuinka paljon aikaa kului. Joit myrskyn tuomaa makeaa sadevettä aina, kun pystyit.
Lopulta myrsky kuitenkin rauhoittui ja nostit jälleen purjeet, nyt jo aivan väsyneenä myrskystä. Juomavetesi oli aivan lopussa, eikä maata näkynyt missään. Olit keskellä merta, mutta kuolemassa pian janoon, kun aurinko alkaisi myrskyn jälkeen porottaa ja korventaa ruumistasi. Silloin päätit yrittää tarrautua viimeiseen oljenkorteesi ja yritit kutsua taikuuden avulla merikilpikonnan oppaaksesi.
Kului tunti ja kului toinenkin. Aurinko porotti taivaalta ja tunsit, kuinka myrskyn aikana nauttimasi neste haihtui ruumiistasi. Makasit mahdollisimman hyvin auringolta suojautuneena pieneen veneeseesi käpristyneenä ja hikoillen kuumuudessa. Nyt kaduit uhkarohkeuttasi, joka oli saanut sinut lähtemään merelle myrskyn noustessa. Olit luottanut aivan liikaa suojelijaasi, sillä kaikki myrskyhenget eivät olleet yhtä suopeita.
Viimein näit jotakin vavahduttavaa: veneesi vierestä nousi merikilpikonna hengittämään pintaan. Olit varma, että se oli kuullut kutsusi, jonka olit suunnannut Isoäiti Kilpikonnalle. Silitit varovasti kilpikonnaa, joka ei pelännyt sinua. Puhelit sille heimosi ikiaikaisella kielellä ja pyysit sitä viemään sinut lähimpään rantaan. Älykäs eläin ymmärsi heti toiveesi ja lähti uimaan edelläsi pysytellen aivan lähellä pintaa.
Veneesi kulki tuulen mukana kilpikonnan opastamaan suuntaan. Vihdoin edessä näkyi maata. Kun lähestyit sitä, huomasit, että se oli jotakin paljon suurempaa kuin mikään pikkuruinen luoto tai saari. Näyt trooppista metsää silmänkantamattomiin ja maata enemmän kuin olit koskaan ennen nähnyt yhdellä kertaa. Se oli todellista maata, kuten kansanne saaret, ei sellaista hyllyvää ja epämääräistä hetteikköä kuin punahaltioiden mittaamattomat suot.
Kilpikonna ilmestyi vielä pintaan heittämään hyvästit ja katosi sitten veden alla jatkaakseen matkaansa jonnekin kauaksi. Sinä taas soudit lähemmäksi metsää ja lähdit kiertämään rannan matalikkoa nähdäksesi, kuinka suuri tämä saari oikeastaan oli ja löytääksesi jonkin joen, josta voisit saada makeaa vettä. Et lopultakaan onnistunut kiertämään saarta, vaan saavuit omituisten ihmisten luokse.
Ensimmäisenä tapaamasi ihmiset olivat oudompia kuin olit ihmeellisimmissä unissasikaan voinut kuvitella. He eivät olleet sofalien tavoin vaaleahkoja iholtaan tai kalpeita, kuten suoihmiset. He eivät olleet punaisia kuin suohaltiat, eivät ulkonäöltään haltioita lainkaan. Ihmiset olivat nimittäin vihreitä kuin heidän metsänsä kasvien lehdet. He olivat maalanneet kasvoilleen kuvioita ja riimuja monilla eri väreillä ja heillä kaikilla oli luinen tikku työnnetty nenän lävitse.
Tämä oli ensimmäinen kohtaamisesi vihreiden ihmisten kanssa, jotka osoittautuivat pelottavasta ulkomuodostaan ja luisista aseistaan huolimatta rauhanomaisiksi ja ystävällisiksi sinua kohtaan. Et ymmärtänyt heidän omituista kieltään, eivätkä he saaneet tolkkua sinun puheestasi, vaikka yritit solkata suohaltiaa ja jopa käytit muutamaa tuntemaasi suoihmisten kielen sanaa. Vihreiden ihmisten kieli ei muistuttanut missään määrin näitä kieliä, mutta elehtimällä sait jonkinlaisen ymmärryksen aikaiseksi.
Vietit aikaa vihreiden parissa ja opit pian heidän kieltänsäkin. He olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja kalastivat vain toisinaan. Totuit syömään lihaa, vaikka se oli ollut sofalien parissa harvinaista herkkua. Osoitit vihreille myös omat asetaitosi kaatamalla keihäälläsi kokonaisen viidakkopeuraksi kutsutun olennon.
Vihreät - tai Luunenän klaani, kuten he itseään kutsuivat - olivat loputtoman uteliaita ja kyselivät sinulta kaikkea ja sait selittää heille alkuperääsi elehtien ja koko niukkaa sanavarastoasi käyttäen. He eivät olleet koskaan kuulleet kansasta, joka palvoisi kilpikonnaa, eivätkä kilpikonnat olleet yleisiä heidän saarellaan - paitsi pienet maakilpikonnat. Kuulit klaanilta, että saarella asusti viisi muutakin heimoa, joilla kaikilla oli erivärinen iho. Vihreiden kertoman mukaan nämä toiset heimot olivat kuitenkin likaisia ja iljettäviä. He kertoivat tarinoita, joissa muunväriset tekivät mitä inhottavimpia tekoja ja olit varma, ettet haluaisi törmätä moisiin julmureihin.
Ihmetystäsi herättivät kuitenkin klaanin vastasyntyneet lapset. Heitä oli montaa eri väriä, mutta vanhemmat lapset olivat ainoastaan vihreitä. Ymmärsit heidän selittävän, että lapset olivat vain väliaikaisesti monenvärisiä ja että näiden ihonväri vaihtuisi pian. Tämä kaikki oli silti sinusta aivan uskomatonta ja olit nyt varma, että olit saapunut johonkin toiseen maailmaan. Sinun entisessä maailmassasi ei tällaista ollut, ainoastaan saaret, suo ja ääretön meri.
Vuodenaikojen kuluessa opit tuntemaan paremmin saaren asukkaiden tapoja ja tottumuksia. Valtavaa saartaan he kutsuivat nimellä Teleos. Opit tuntemaan myös saarella asuvia haltioita, jotka eivät olleetkaan punaisia, kuten haltiat yleensä, vaan ihonväriltään kellertäviä. Haltiat elivät saarella sopusoinnussa ihmisten kanssa ja kuuluivat osana Igalo Olagiin, joka käsite ei sinulle oikein koskaan selvinnyt. Tämän käsitteen ulkopuolelle jäivät sen sijaan oudot liskoihmiset, joita heimolaiset kohtelivat melko kunnioittavasti, jos sattuivat näitä näkemään. Eipä silti, liskoihmiset eivät juuri näyttäneet piittaavan ihmisistä, vaan kulkivat omia menojaan. Luunenän klaanin vanhimmat kertoivat liskoihmisten olevan kuolemattomia, mutta sinun oli aika vaikea moista väitettä uskoa.
Tutustut myös vihreän heimon alueella sijaitsevaan outoon paikkaan, satamaan, jossa asusti jonkin verran ihmisiä, joiden iho oli vaaleahko, jopa vaaleampi kuin sinun ihosi. He pitivät yllään outoja nahkoja, joita kutsuivat kankaiksi ja heillä oli erikoisia aseita, jotka oli kertoman mukaan valmistettu hu-metalliksi kutsutusta aineesta. Huomasit, että hu-metalli oli tavattoman kestävää verrattuna luuhun ja kiviin, joista aseet yleensä tehtiin.
Sataman ihmiset kertoivat huikeita kertomuksia kaukaisista maista, jotka sijaitsivat merten takana. Olit aivan varma, että he valehtelevat - eihän sellainen yksinkertaisesti voinut olla totta! Yksityiskohdat olivat kuitenkin vakuuttavia ja tunsit jonkin verran vetoa päästä todistamaan moiset tarinat valheiksi aivan omakohtaisesti.
Luunenän klaani jatkoi matkaansa, kun perinteinen kokoontumisaika sataman lähistöllä oli ohitse, mutta sinä päätit jäädä sataman lähistölle metsästelemään, jotta voisit kuulla lisää kiehtovia tarinoita. Samalla opit sataman outojen ihmisten kieliä ja pian saatoit itsekin kertoilla hurjasta merimatkastasi ja kaukaisesta maastasi, joka sijaitsi aivan toisessa maailmassa. Suppealla sanavarastollasikin onnistuit tekemään vaikutuksen kuulijoihin ja vieraat ihmiset tarjosivat mielellään sinulle olueksi kutsuttua omituista juomaa, jotta kertoisit tarinoita.
Satamassa tutustuit moniin ihmisiin ja pääsit tutustumaan aivan valtaviin veneisiin, joilla sataman asukkaat sanoivat purjehtivansa omiin maihinsa. He sanoivat, että suuressa veneessä matkusti kymmeniä ihmisiä ja että veneet saattoivat purjehtia aivan minne tahansa sen päällikkö vain halusi. Sinulle selitettiin, kuinka tämä tapahtui, ja kuulit Dormal-nimisestä ihmisestä, joka tämän kaiken oli tehnyt ensimmäisen kerran. Dormal oli jo kuollut, mutta silti ihmiset ottivat yhä yhteyttä hänen henkeensä ja saivat tältä hengeltä taikoja. Isojen veneiden sotureita kutsuttiin merimiehiksi ja päällikkö taas oli nimeltään kapteeni.
Erään kerran satuit ohimennen kuulemaan tarinan, jonka mukaan jossakin kaukana pohjoisessa asuisi kilpikonnia palvovia ihmisiä. Yksi vanhahko merimies kertoi nähneensä näitä ihmisiä elävinä ja kuvaili heidän tapojaan. Kyselit mieheltä hyvin yksityiskohtaisia tietoja ja olit aivan ällistynyt, kun huomasit tapojen olevan lähes samoja kuin sinun heimosi parissa. Pohjoisen kilpikonnienpalvojat söivät myös merikilpikonnanmunia ja pitivät huolta aikuisista yksilöistä. Aloit tuntea aivan valtavaa hinkua päästä pohjoiseen, sillä olit varma, ettei merimies voinut valehdella, eikä hänen kuvaansa heimo voinut olla sinun oma sofaliheimosi.
Opit merimiesten salaisuuksia sitkeällä harjoittelulla. Sinut vihittiin Dormal-hengen salaisuuksiin ja opit jopa taikuutta, joka mahdollisti valtavan pitkät merimatkat - paljon pidemmät kuin oman klaanisi pisimmätkään kalastusmatkat. Oppiminen ei ollut helppoa ja jouduit tekemään kaikenlaista ikävää, eikä sinua kohdeltu kovin helläkätisesti. Olit kuitenkin oppinut elämäsi aikana hyödyllisiä temppuja, eikä kovin moni ollut halukas tulemaan keihääsi ulottuville. Jakelit tappeluissakin mojovia iskuja, kun jostakin asiasta tuli riitaa. Kummallista kyllä, nämä merimiehet näyttivät ratkaisevan lähes aina riitansa voimalla, ellei sitten kapteeni määrännyt jotakin.
Olit purjehtinut erään suuren veneen miehistössä useita vuodenaikoja ympäri Teleoksen valtavaa saarta, kun sait vihdoinkin pestin laivaan, joka oli menossa kauas pohjoiseen, maahan nimeltä Teshnos. Sen miehistö oli suurimmaksi osaksi erikoisen vinosilmäisiä ihmisiä, joiden ihokin oli hiukan kellertävä. Olit oppinut hiukan heidänkin kieltään ja merimatkan aikana opit lisää. He olivat oikeastaan aika miellyttävää väkeä ja uskoivat johonkin omituiseen sisäiseen tuleen. Sinä et kyllä nähnyt heissä sen enempää tulta kuin itsessäsikään.
Pitkän merimatkan jälkeen saavut Teshnoksen maahan. Se poikkesi aivan täysin kaikesta aikaisemmin kokemastasi, sillä ihmiset eivät eläneet metsästämällä ja keräilemällä, vaan kasvattivat riisiksi kutsuttua kasvia. Ihmiset asuivat uskomattoman tiheästi suuriksi asutusryppäiksi sulloutuneina. Sinusta koko elämä vaikutti mielettömältä, sekasortoiselta ja epämiellyttävältä, mutta siitä huolimatta ihmiset näyttivät elävän elämäänsä melko tyytyväisinä.
Teshnoksen maassa ja valtavassa kylässä nimeltä Dombain kuulit lisää tarinoita idässä sijaitsevista saarista, joilla asui kilpikonnaheimolaisia. Monikaan ei ollut nähnyt heitä itse, mutta juttuja liikkui mitä moninaisempia. Etenkin sinua suututtivat kaikki halveksivat ja liioittelevat tarinat; väitettiin jopa, että kilpikonnaheimolaiset parittelisivat kilpikonnien kanssa, mikä oli taatusti valetta. Jalot merikilpikonnat eivät moiseen suostuisi!
Teshnoksen ihmiset eivät näyttäneet kovin halukkailta purjehtimaan kilpikonnaheimon saarille, koska niillä main kertoman mukaan asusti pelottavia naisia, amatsoneja, jotka tappoivat tai kastroivat kaikki käsiinsä osuneet miehet, ja ryöstivät jokaisen suuren veneen, joka uskaltautui heidän vesilleen. Amatsonit tarinoiden mukaan parittelivat jonkin hengen kanssa! Sitä sinun oli vaikea uskoa todeksi, koska kokemuksesi mukaan henget eivät voi tehdä mitään ruumiillista.

Luonteenpiirteet
Olet avoin ja sosiaalinen luonteeltasi. Tulet hyvin toimeen aivan vieraiden ihmisten kanssa - jopa silloin, kun yhteistä kieltä ei löydy. Sinusta parasta elämässä on istua ihmisten seurassa ja tarinoida. Rakastat tarinoiden kuuntelemista ja vähintäänkin yhtä paljon niiden kertomista. Osaat puhua ilmeikkäästi ja koko vartaloasi apuna käyttäen. Olet myös aika taitava matkimaan niin eläimiä kuin luonnonääniäkin ja tehostat niillä tarinoitasi. Eihän tarinoissa tietenkään ole tärkeintä se, että ne olisivat ihan täsmälleen tosia - pieni liioittelu tekee niistä paljon alkuperäistä parempia.
Sofaliksi olet hiukan uhkarohkea ja jopa sotainen. Uhkarohkeutesi on kai aivan synnynnäistä, sillä äitisi enon sanotaan olleen myös melkoinen huimapää - ja kuolleen suoihmisten käsissä. Myrskytempauksesi oli vain yksi esimerkki vaikeuksista, joihin valitettavasti joskus päädyt. Mutta elämä on elämistä varten ja jos huonosti käy, niin voit olla varma, että synnyt uudelleen joko kilpikonnana tai ihmisenä. Ehkä sitten jos synnyt kilpikonnana, saat toteuttaa rajatonta vaeltamisviettiäsi.
Sotaiseksi sinut on raaka elämä pakottanut. Olet toki oppinut metsästämään ja taistelemaan villieläimiä vastaan Teleoksen vihreiden ihmisten parissa, mutta todellinen koetus sinulle on ollut merimieselämä. Merimiehet kun tappelevat alituiseen, eivätkä heikot pärjää siinä joukossa. Olet kuitenkin ylpeä siitä, että monen miehen hampaat ovat irronneet tai nenä painut lyttyyn sinun nyrkkisi iskusta; sinä sen sijaan olet selvinnyt aika hyvin muutamaa arpea ja alituisia mustelmia lukuun ottamatta.
Olet melko utelias ja kiinnostunut kaikesta siitä, mitä täällä toisessa maailmassa kohtaat. Elämä Kilpikonnasaarilla oli uneliasta, eikä paljon vaihtelua ollut. Jännittävimmät kohokohdat olivat kahakat suoihmisten kanssa tai kalastusretket suuria petokaloja vastaan. Kaikki ihmiset olivat samoja sofaleita, ellei suoihmisiä lasketa mukaan - hehän nyt eivät varsinaisesti ihmisiä olleetkaan, vaan raakimuksia ja petoja. Sen sijaan tässä toisessa maailmassa kohtaat loputtoman määrän ihmeitä aina shamaanien ihmeellisistä peileistä kapteenien kummallisiin laitteisiin. Erityisesti sinua ihmetyttää kirjoitukseksi kutsuttu taikatemppu, jolla viisaat ihmiset siirtävät sanoja nahalle. Sen tempun sinäkin haluaisit osata!

Henkilökohtaiset suhteet
Halo on sinusta todella omituinen tyyppi. Hän puhuu jostakin hengestä, joka ei sallisi muita henkiä palvottavan lainkaan. Sehän olisi todella luonnotonta! Halo on ulkonäöltäänkin todella kummallinen, koska hän on aivan vihreä, mutta käsistään sininen, aivan toisenlainen kuin ketkään tapaamasi ihmiset. Halon aseet ja varusteet ovat todella hienoja ja hän tuntuu osaavan purjehtimisen kaikista ihmeellisyyksistä huolimatta. Häntä sopii kuitenkin hiukan varoa. Sinusta olisi todella kiinnostavaa tietää, mistä tuollainen kummajainen on kotoisin. Ehkä hän osaa hyviäkin tarinoita, jos saisit hänet vain lopettamaan puheensa omituisesta hengestä. Omahyväinen ja pöyhkeä tuo mies kyllä on ja suurta henkeään täynnä.
Mirza on noita hyvin hienoja ja sivistyneitä ihmisiä ja hänen vaatteensakin ovat sellaisia. Mirza on aika hiljainen tyyppi, eikä tuo kovin paljon itseään esille. Merenkulusta hän ei näytä ymmärtävän yhtään mitään, mutta ehkä hän tuntee kansansa tarinoita, joita voisi joskus kertoilla.
Sundar on pohjimmiltaan aika typerä mies, mutta hän on vahva ja siksi ihan kelvollinen laivatoveri. Hän on aivan onnessaan, jos suostut nussimaan hänen kanssaan ja sillä tavalla voit ohjailla häntä. Sundarin kokemuksestakin on usein hyötyä ja voit luottaa siihen, että hän yrittää pitää sinut tyytyväisenä, koska moinen vanha homo ei saa kovin helpolla itselleen yhtä hyvää toveria kuin sinä. Häntä ei kuitenkaan saa ärsyttää liikaa, sillä silloin hän saattaa räjähtää, eikä enää ajattele tekojensa seurauksia.
Sundar käyttää vaarallisia aineita, joita klaanisi parissa käytettiin vain rituaaleissa ja silloinkin varovasti. Hän on tarjonnut näitä mielen sekoittavia aineita sinullekin, mutta yhden käyttökerran jälkeen voit niin pahoin, ettet enää ottanut niitä. Et oikein ymmärrä toveriasi, sillä hän usein toistelee päämääränään olevan, että hän kuolisi aineidensa vaikutuksesta. Ihmeellistä se on, koska olisi paljon helpompiakin tapoja riistää itseltään henki.
Wahab on kapteeni ja siksi muiden yläpuolella. Hän on päällikkö, jota täytyy totella, eikä pullikointia suvaita. Hän on rehellinen ja suorapuheinen, mutta jonkin verran kyllä hölmökin. Joka tapauksessa Wahab näyttää hallitsevan merien metkut, joten hän on oikein hyvä kapteeni. Wahab on Dormal-hengen jonkinlainen shamaani ja siksi uskonnollisessa mielessäkin johtaja.

Tavoitteet
Tärkein tavoitteesi on löytää pohjoisen kilpikonnakansa, josta olet kuullut puhuttavan. Kuinka uskomatonta olisikaan, mikäli saattaisit löytää sofaleita täältä, aivan toisesta maailmasta. Ehkäpä saariltanne katoavat merikilpikonnat uivatkin juuri tänne pohjoiseen? Palat halusta saada selville, voisiko asia olla näin. Merikilpikonnat ovat esi-isänsä Sofalin tavoin uskomattomia uimareita ja ilmeisesti sitten pystyisivät liikkumaan maailmojen välillä; ja sinä taas olet ensimmäinen heimonne jäsen, joka on ehkä pystynyt samaan kuin kilpikonnat!
Henget on tärkeää pitää tyytyväisinä, jotta ne eivät aiheuttaisi hankaluuksia ihmisille. Silti toiset henget ovat tärkeämpiä kuin toiset ja tärkein on tietysti mahtava Sofal. Sinun täytyy myös kunnioittaa ja palvoa henki Dormalia, joka on sinua suuresti siunannut jakamallaan merenkulun salaisuutensa kanssasi. Kaikki myrskyhenget ovat myös lepyttämisen arvoisia, sillä ilman heidän suopeuttaan olisit kuollut valtavassa myrskyssä. Teshnoksen maan ihmisten tulihenget ovat sinulle vielä outoja, mutta ehkä heilläkin on suurta voimaa. Näit kerran, kuinka Teshnoksen maan shamaani poltti pahan ja turmeltuneen olennon elävältä kutsumalla taivaasta tulta. Et olisi tosiaankaan halunnut olla sen otuksen nahoissa.
Tarinat ovat sinulle tärkeitä. Osaat nyt jo enemmän tarinoita kuin tavallinen merimies koko ikänään ja tavallisten merimiesjuttujen lisäksi sinulla on omakohtaisia kokemuksia, joita ihmiset kuuntelevat mielellään. Vaan jos maailma on tosiaan niin suuri kuin merimiehet väittävät, sinulla on vielä paljon tarinoita opittavana. Millaisia tarinoita voisikaan olla niillä salaperäisillä pohjoisen kilpikonnaheimolaisilla, jos löydät heidät?

Salaisuudet
Merillä ollessasi sinulle kävi heti selväksi, kuinka merimiehet pärjäsivät pitkiä aikoja ilman naisia. Siksipä sinä sait usein naisen roolin, kun olit vielä nuori, etkä kyennyt panemaan kylliksi hanttiin. Kohtuullisen hyvä ulkonäkösi saattoi myös vaikuttaa asiaan. Et kuitenkaan pidä tätä miesrakkautta mitenkään kamalan pahana, vaikka se loukkaakin heimotabuja. Dormal-henki kertoman mukaan hyväksyy käytännön, joten mikäpä sinä olisit vastustamaan, kun liikutaan tämän hengen alueella.
Olet itse asiassa tullut aika taitavaksi suusi kanssa ja pystyt jonkin verran hallitsemaan naista vailla olevia merimiehiä. Maissa oltaessa sinulle käyvät kyllä naispuoliset huoratkin, joten sinun ei tarvitse pelätä, että tabujen vastaiset toimet tempaisisivat sinut mukaansa.

Taktiikat
Heität mielelläsi ennen taistelua suojan yllesi, jotta vihollisten olisi vaikeampi vahingoittaa sinua. Käytät myös hanakasti Terävyyttä keihääseesi ja mikäli pääset käyttämään linkoa, on Salamanuoli oivallinen valinta. Hätätilanteessa voisit paeta voimakkaan Liikkuvuus-loitsusi avustuksella tai rientää myös hätiin nopeasti sen ansiosta.
Keihäs on selvästi pääaseesi, mikäli kunnollisesta taistelusta on kyse. Pelkässä tappelunnujakassa tyydyt nyrkkeihin ja potkuihin tai sitten vyölläsi roikkuvaan ilkeään veitseen. Tappelussa valttinasi ovat nopeat iskut, jotka voivat tehdä pahaa jälkeä ennen kuin vastustajasi edes huomaa, mikä häneen iski.

Ulkonäkö
Olet hiukan tummapintainen hsunchen ja monien myrskyjen ahavoittama. Sinulla on siisti, musta parta leuassa, mutta poskia pidät ajeltuina. Tämän tavan opit Teleoksen satamassa maleksiessasi, vaikka lähes parrattomat muukalaiset näyttivät sinusta aluksi kovin oudoilta. Tummat hiuksesi ovat kohtuullisen pitkät ja pidät niitä sidottuina, jotteivät hiukset olisi tiellä taistellessa tai työtä tehdessä. Tämä näyttää olevan muillakin merimiehillä suosittua, joten se sopii sinullekin.
Vaatteesi ovat karut merimiesvaatteet, mutta olet koristellut niitä kirkkaammilla väreillä - merillä ei tarvitse samanlaista suojaväritystä kuin viidakossa. Etenkin vihreä väri on suosikkisi ja siksipä olet hahmotellut paksun nahkatakkisi rintaan useita kilpikonnahahmoja. Olet varma, että ne tuottavat sinulle onnea ja ohjaavat iskut pois sydämestäsi.

Roolipelaamishuomiot
Taria kannattaa pelata aika uteliaana ja hiukan herkkäuskoisena ihmisenä; sivistys on hänelle vielä suhteellisen uusi asia. Tari rupattelee mielellään niin työtä tehdessään kuin muuten vain. Hän kertoilee itsestään avoimesti ja haluaa mielellään kuulla kaiken mahdollisen tovereistaan. Tari ei ymmärrä jumalien ja henkien eroa, vaan käsittää kaiken palvonnan henkien palvomisena.
Seikkailussa voi tulla hetkiä, jolloin Tarilla olisi hyvä tilaisuus kertoa jokin mehevä tarina. Tällaiseksi kelpaisivat joko merimiestarinat tai sofalien myyttiset kertomukset. Sofalien kertomusten pohja-aineistoksi kelpaavat esimerkiksi Amerikan intiaanien kertomukset sovitettuina Gloranthaan. Joitakin tällaisia tarinoita löytyy englanniksi esimerkiksi osoitteesta http://hotcakencyclopedia.com/.

RuneQuest
Irkkipelit
Ohjeet
Säännöt
Ehilmin valo
Hullu Prax
Karhunkaato
Riskimaa
Tulen maa
Yövalon varjossa
Palaute
Vieraskirja

Tari, ihminen, mies, ikä 25, Sofalin ei-aktiivinen noviisi, Dormalin noviisi

VMA   15      O jalka   01-04   01-03   1/5       Liike: 3
R-R 16 V jalka 05-08 04-06 1/5 Väsymys: 24
KOK 11 Vatsa 09-11 07-10 3/5 Kestopisteet: 14
ÄLY 15 Rinta 12 11-15 3/6 Taikapisteet: 15
MHT 15 O käsi 13-15 16-17 1/4 NPP IH: 1
NPP 21 V käsi 16-18 18-19 1/4
ULK 13 Pää 19-20 20 0/5

Aseet ja panssari: Kokonaistaakka = 6,95. Väsymys = 24 (31 - 6,95).
Karkeasta ja vahvasta kankaasta valmistetut merimiesvaatteet (3,15 enc), paksu nahkatakki kylmiä viimoja ja vihollisten aseita vastaan (1,5 enc), kirjavilla väreillä koristeltu lyhyt keihäs, joka päässä on hu-metallista valmistettu kärki, tukeva merimiespuukko, linko ja parikymmentä lingonkiveä vyöpussissa.

Ase IH   Hyö/Tor   Vahinko    ENC/PP
Lyhyt keihäs    5 71/60 d8+1+d4 2.0/10
Nyrkki 6 60/- d3+d4 0.0/-
Potku 6 46/- d6+d4 0.0/-
Puukko 6 50/28 d3+1+d4 0.2/5
Linko 1 57/- d8+d2 0.1/-

Henkitaikuus (91% -ENC = 84%): Esiintyminen 2, Parannus 3, Salamanuoli, Terävyys 2, Suoja 3, (matriisissa) Liikkuvuus 4.
Riimutaikuus (116% -ENC = 109%): Kilpikonnanpää x2, Puhu kilpikonnille x1 (kertakäyttöisiä), (matriisissa) Kutsu kilpikonna 2 (joista toinen käytetty, eikä sitä ole uusittu).
Velhotaikuus (vapaa ÄLY 3): Avaa meri 29.

Kyvyt ja bonukset:
Ketteryys +13: Heitto 64, Hyppy 54, Kiipeily 71, Uinti 84, Veneily 88, Väistö 30
Kommunikointi +9: Kurtisaani 49, Puhetaito 71
Tieto +5: Ammatti - nahantyöstö 19, Ammatti - puuseppä 31, Laivankäsittely 12, Eläintieto 57, Ihmistieto 18, Yleistieto 28
Taikuus +16: Seremonia 31
Manipulointi +19: Laadi 32
Havainto +11: Havaitse 58, Jäljitys 24, Kuuntelu 51
Salavihkaisuus +5: Hiipiminen 45, Piileskely 24

Kielet: Sofali 51/-, ylhäinen teshna 33/-, teleos 31/-, melibi 21/-, trowjangi (amatsonikieli) 17/-, parolaria (punahaltiakieli) 15/-, tanyen (Itäisten saarten kieli) 13/-, kralori 12/-, suoihmisten kieli 9/-.
Taikaesineet: Tarilla on kaulassaan kalanluusta veistetty koru, joka kuvaa pelottavaa ja epämuodostunutta kalaa. Se on Liikkuvuus 4 -matriisi, jota vain sofalit voivat käyttää.
Tari käyttää jostakin vahvasta ja tummasta puulajista muotoiltua rannekorua. Tämä on todellisuudessa matriisi Kutsu kilpikonna -loitsuille, joita voi käyttää ainoastaan Tarin sukuun kuuluva henkilö. Taikaesine itse asiassa periytyi Tarin äidin enolta, joka sai surmansa jo aikoja sitten. Toinen loitsun käyttökerta on käytetty, mutta toinen on vielä toiminnassa. Esineen loitsut voi ladata Sofalin palvontatilaisuudessa.
Muut tavarat: 10 metriä vahvaa köyttä, leili (vyöllä), joka on puolillaan laimennettua viinaa (ihan vain lämmikkeeksi), viisi viidakon puista veistettyä kilpikonnapatsasta, muutamia rihkamakoruja, pikkuisen ruostunut partaveitsi ja sille pieni puinen laatikko, tukeva nahkavyö, josta roikkuu kukkaro, jossa on 7 hopeakolikkoa ja 16 pronssirahaa (Tari ei vielä oikein hallitse kunnolla rahankäyttöä, jota pitää todella kummallisena tapana) ja muut pikkutarvikkeet.


Sanasto vieraista käsitteistä
Amatsonit Kuulemasi mukaan pelottavia naissotureita, jotka parittelevat jonkin hengen kanssa.
Dombain Valtava tuhansien ihmisten kylä, jossa on suuri satama.
Dormal Suuri merenkulun henki, joka oli ennen tavallinen ihminen. Hänen sanotaan murtaneen meriä vaivanneen pahojen henkien kirouksen.
Keltahaltiat Keltaisia, ihmismäisiä otuksia, jotka asustavat viidakossa. He pitävät viidakkoa pyhänä, eivätkä katso hyvällä sen tuhoamista.
Liskoihmiset Näitä liskoilta näyttäviä olentoja kutsutaan Teshnoksessa dracoliskoiksi ja heitä asustaa idässä.
Punahaltiat Punaisia otuksia, jotka asustavat suolla. He pitävät huolta suon kasvillisuudesta ja osaavat käyttää sitä pelottavan tehokkaasti hyväkseen taistelussa. Toisen punahaltiat ovat vaarallisen arvaamattomia, kun taas toisten kanssa tulee oikein hyvin toimeen.
Sofal Mahtava Sofal on kilpikonnakansan esi-isä ja Maantekijän avustaja suuressa luomistyössä. Koko kansasi olemassaolo on hänen ansiotaan ja Sofalin ansiota on, ettei kansasi ole langennut sivistyksen pahoihin asioihin.
Sofala Sofalin vaimo ja kansasi esiäiti. Häntä kannattaa myös kunnioittaa, vaikka suurin osa palvonnasta meneekin Sofalille.
Sozganjio Valtava punahaltioiden suo, joka jatkuu loputtomiin. Se sijaitsee kotisaariesi länsipuolella.
Suoihmiset Aggressiivista ja julmaa ihmiskansaa, joka asuu suon keskellä. He ryöstelevät säälimättä rannikkokyliänne.
Teleos Valtava saari, jolla asustaa monivärisiä ihmisiä.
Teshnos Tulen maa, jossa ihmiset ovat sulloutuneet uskomattoman tiiviisti. Siellä ihmiset eivät metsästä, vaan he viljelevät riisiä.
Tulihenget Teshnoksen ihmiset palvovat viittä tulihenkeä: Somashia, soturia; Solfia, turmeltunutta tulivuorihenkeä; Calyzia, ruoan ja seksin henkeä; Zitro Argonia, josta et tiedä oikein mitään; Furaloria, kaiken tuhoajaa ja hävittäjää. Sinusta on omituista, etteivät he palvo esimerkiksi mitään myrskyhenkiä.


Tulen maan pääsivu