Riskimaa, osa 31

Käsillä oli iltapäivän loppupuoli ja ilta oli jo saapumassa. Sarostip makasi maassa jalka käyttökelvottomana, mutta tajuissaan.
- Oletko kunnossa Tek? Sarostip kysyi Tekiltä irvistäen kivusta.
Tek pudisteli päätään aristaen jalkaansa.
- Olen minä, Tek sanoi.
Hän poimi keihäänsä maasta.
- Hyvä, Sarostip voihkaisi.
Tarran seisoskeli paikallaan katsellen muita. Melkar istui perheensä kanssa ja näytti olevan ihan hyvässä kunnossa, kiitos Rineldan taikuuden. Bryggi jatkoi pomppimistaan ja ulinaansa vatsaa takoen. Worfordia ei näkynyt pihassa.
Melkar huokasi ja silitteli Althonin hiuksia. Althonin itku oli jo vaimentunut. Alinea halaili vieläkin kauempana Asgrim-alynxiä.
Tarran asteli Gresioksen luo.
- Ehkä olisi parasta mennä nyt sisälle, Melkar sanoi toisille.
Hän nousi ylös hiljattain.
Samassa Asgrim muutti muotoaan ja alynxin sijasta siinä olikin ihminen. Asgrim käännähti selälleen ja vetäisi Alinean syliinsä.
Melkar nosti Althonin ylös ja lähti sitten sisälle. Rinelda seurasi Melkaria. Tarran poimi Gresioksen aseet ja lähti sitten sisälle.
Tek tuli Sarostipin luokse. Sarostip makasi edelleen maassa verisen jalkansa kanssa.
- Sattuuko sinuun? Tek kysyi huolestuneena.
Sarostip nyökytteli hieman.
- Alinea, tule auttamaan! Tek huudahti hätääntyneenä.
Alinea halaili kauempana vieläkin Asgrimiä eikä oikein tuntunut reagoivan huutoon. Sarostip päästeli epämääräistä mongerrusta suustaan ja makasi maassa jalka edelleen huonossa kunnossa.
- Alinea! Tek huusi.
Melkar tuli takaisin ulos ja suuntasi Gresioksen ruumiin luo. Hän otti keihäänsä, mutta jäikin katsomaan Gresioksen panssaria.
Alinea käänsi päätänsä ja koetti katsoa, kuka huusi ja miksi.
- Alinea, Sarostipiin sattuu! Tek huusi.
Melkar alkoi riisua Gresioksen panssaria. Alinea irrotti Asgrimistä ja koetti päästä ylös. Ylös päästyään Alinea astelemaan ripeästi Sarostipin luokse.
- Alinea, tee jotakin! Tek huudahti.
Alinea polvistui Sarostipin viereen ja alkoi heti loitsia.
Samassa Tarran asteli Sarostipin luo. Sarostipin jalka oli käyttökelvoton ja verinen, mutta Alinea onnistui parantamaan loitsullaan hieman jalkaa ja alkoi heti loitsia uutta loitsua. Alinea onnistui taas loitsussaan ja jalka parani entisestään parempaan kuntoon. Silti hän aloitti vielä loitsimaan uudestaan. Tuskainen ilme karisi Sarostipin kasvoilta ja tämä alkoi nousta varovaisesti pystyyn Tekin tukiessa.
Alinea kosketti vielä kolmannen ja viimeisen kerran Sarostipin jalkaa ja paransi jalan kuntoon.
- Missä kunnossa se kissamies on? Tarran kysyi Alinealta.
- Asgrim on ihan hyvässä kunnossa, Alinea vastasi ja ylös maasta.
Asgrim makaili sivumpana maassa ja katseli vihreillä silmillään Alineaa.
Sarostip otti miekkansa maasta ja lähti kävelemään taloa päin. Hän käveli vieläkin jalkaansa varoen, vaikka jalka olikin kunnossa. Tek lähti Sarostipin mukaan. Bryggi oli lopettanut pomppimisensa ja virnisteli kehän luona.
Alinea meni katsomaan pienen matkan päästä, mitä Melkar oikein puuhaili. Melkar sai juuri Gresioksen panssarin tämän päältä pois. Hän otti panssarin sekä keihäänsä syliin ja lähti talolle myöskin.
- Mitä teemme ruumiille? Tarran kysyi Melkarilta ja kääntyi seuraamaan tätä.
Alinea katsoi hetken Melkaria ja lähti sitten Asgrimin luokse.
- Pitää keskustella siitä myöhemmin, Melkar sanoi vakavana ja meni taloon.

Tuvassa
Tuvassa Rinelda oli laittamassa juuri ruokaa. Althon taas istui penkillä hiljaisena.
Melkar meni laverilleen. Sarostip puolestaan kävi hakemassa paitansa pöydältä ja laittoi sen päälleen. Melkar alkoi säätää jotain panssareiden kanssa.
- Sinun pitää nyt levätä, Tek sanoi Sarostipille huolehtivasti.
Sarostip meni istumaan penkille.
- Tek, teit urheasti, mutta sinun ei kuitenkaan tarvitse tulevaisuudessa rynnätä tappeluun voimakkaiden vastustajien kanssa, Sarostip sanoi hieman kehuen mutta samalla hieman moittien.
- Meidän kannattaisi keksiä nyt heti miten aiomme välttyä lunarilaisten kostolta, Tarran totesi. Vaikka piilottaisimme varusteet ja ruumiin meitä epäiltäisi silti syyllisiksi katoamiseen.
- Se olisi tappanut sinut muuten, Tek sanoi Sarostipille vakavasti.
- Niin olisi tehnyt. Teit kuitenkin hyvän työn kun kävit Gresioksen kimppuun, mutta muista että vastaisuudessa hyökkää vain jos se on välttämätöntä, Sarostip sanoi hieman väsyneenä.
Melkar riisui panssarinsa pois ja alkoi säätää sen hihnojen kanssa. Tek istuutui penkille ja alkoi tarkastella ylpeästi keihäänsä terää, jossa näkyi hiukan verta. Tarran odotti jonkun ehdottavan mitä tehdä ruumiille.
- Minä melkein tapoin hänet, Tek sanoi tyytyväisenä.
- Mistä se tappelu alkoi? Sarostip kysyi.
- No oletko nyt ylpeänä? Tappamisesta, tuhoamisesta? Melkar kysyi Tekiltä varsin tympääntyneenä säätäen panssarinsa kanssa.
- Minä olen suuri soturi, Tek sanoi ylpeästi. Tapan vielä monta miestä.
- Miksi? Melkar kysyi. Elämä on kuolemaa suurempi voima ja sitä pitäisi säästä ja varjella.
- Pöh, Tek tuhahti Melkarille. Pahat miehet täytyy tappaa.
- Hei, kuulitteko? Mistä se tappelu alkoi? Sarostip kysyi taas.
Tarran haki takahuoneesta Gresioksen keihään ja alkoi taas tutkia sitä.
- No se Gresios meinasi teurastaa Asgrimin ja aloittikin hommansa jo, mutta Alinea meni siihen väliin, Melkar kertoi Sarostipille. Tarrankin kai jotain loitsi ja Gresios hyökkäsi tämän kimppuun. Itse menin myös taistoon mukaan, koska Alinealle olisi voinut käydä pahasti.
- Meidän kannattaisi nyt pohtia miten aiomme selvitä lunarien kostosta, Tarran huomautti.
- Ruoka olisi valmista, Rinelda sanoi ja alkoi laittaa astioita pöytään. Hakisiko joku puuttuvat syömään?
- Emme siis aio ottaa vastuuta teostamme? Olihan meillä hyvä syy, Melkar sanoi Tarranille lopettaen panssarin säätämisen.
Melkar puhdisti keihäänkärjen verestä riepuun.
- Eikä meidän varmaan pelkkien lunareiden kostosta tarvitse huolehtia, Sarostip totesi. Berrakin on varmasti kohta hönkimässä niskaan.
- Melkar, voisitko sinä hakea väen syömään? Rinelda sanoi pyytävästi.
- Hae itse, Melkar tuhahti vaimolleen.
Rinelda näytti pahastuvan eikä vastannut mitään alkaen kuitenkin tarjoilla ruokaa pöytään.
- Koko tila saa tästä oletettavasti rangaistuksen, joka ei tule olemaan lievä, jos lunarit sen määrää, Melkar sanoi toisille. Ellei joku uskaltautuisi ottamaan syytään omille niskoilleen, että olisi yksin hoidellut Gresioksen. Silloin muut tilalaiset säästyisivät.
- Me voisimme yrittää lavastaa että joku muu tappoi Gresioksen, Tarran ehdotti.
- Tai hävittää hänen ruumis ja selittää, että hän lähti etsimään jotain, eikä ole tullut takaisin, Melkar mietiskeli ääneen ja laittoi keihäänsä seinän viereen. Mitäs mieltä isäntä on? hän kysyi Sarostipilta.
- Kannatan kyllä sinun ideaasi, Sarostip vastasi Melkarille.
Rinelda ei katsonut Melkariin päin mutta istuutui pöytään Althonin viereen.
- Ai että hän olisi lähtenyt pois? Melkar kysyi noustessaan ylös.
Worford kurkkasi pelokkaasti takahuoneen puolelta tupaan.
- Niin, Sarostip sanoi ja nousi ylös.
Melkar nyökkäsi Sarostipille ja lähti ulos.
- Eivät he uskoisi jolleivät saa jotakin todisteita, Tarran epäili.
- Mitä todisteita me muka tarvitsisimme jos sanoisimme että hän lähti pois? Sarostip kysyi. Onhan noissa metsissä ties kuinka paljon kuolettavia olentoja ja muuta.
- Niin, se paha pimeyden olentokin, Tek vahvisti.
- Mutta he epäilisivät meitä silti, Tarran arveli. Meidän sanamme ei riitä vakuuttamaan heitä, varsinkaan kun minä olen täällä.
Worford hipsi takahuoneesta ja kävi syömään. Sarostipkin meni pöydän ääreen syömään.
Melkar tuli takaisin sisälle ja meni istumaan pöytään. Tarran söi. Bryggi ilmestyi melkein heti Melkarin perään sisälle ja kiirehti täyttämään lautasensa kukkuroilleen kaalikeittoa.
- No mutta niillä ei ole mitään todisteita että me olisimme tehneet sen, Sarostip sanoi. He voivat itse päättää uskovatko meitä vai eivät koska heillä ei ole mitään todisteita meitä vastaan.
Melkar alkoi syödä sitten.
- Uskoo, Bryggi sanoi keittoa suuhunsa tunkien. Noita tietää. Uskoo, jos noita sanoo.
- Voisiko joku hakea Alinean syömään? Sarostip kysyi.
- Hänellä taitaa olla hieman muuta puuhaa, Melkar sanoi tietävästi virnistäen.
- Minä voin mennä, Tek sanoi nousten ylös.
- Vai niin, Sarostip sanoi hiljaa.
Tek otti keihäänsä ja lähti ovelle päin.
- No, minun mielestäni on turha yrittää väittää niille että jokin tappoi Gresioksen ja että me emme liity asiaan mitenkään, jollemme pysyt esittämään mitään todisteita siitä että hän lähti, Tarran totesi.
- No kyllä Berra varmaan tiesi Gresioksen asian, Melkar arveli.
- Uskoo, kun noita sanoo, Bryggi sanoi.
- Eli hän voi hyvinkin uskoa, että hän on lähtenyt, Melkar lisäsi.
- Noita luotettava, Bryggi vakuutti.
- Siis, ei meidän tarvitse sanoa että jokin tappoi Gresioksen, Sarostip tuumi. Sanomme vain että Gresios lähti eikä ole tullut takaisin.
- Joo, Bryggi sanoi. Noita näki lähti.
- Pitää piilottaa ruumis hyvin, Melkar totesi.
- No, te päätätte, Tarran myöntyi.
- Tekee keitto, Bryggi ehdotti virnistäen. Maha hyvä piilottaa.
Melkar virnisti päätään pudistellen ja kysyi:
- Sarostip, käydäänkö me piilottamassa ruumis myöhemmin?
- Tämä syö, Bryggi sanoi virnistäen ja läpsäytti Tarrania olalle.
- Enpä taida, Tarran totesi.
Bryggi hihitti.
- Käydään piilottamassa se kun ollaan syöty, Sarostip vastasi Melkarille.
Melkar nyökkäsi.
Alinea tuli sisälle tupaan Tekin johdattamana. Asgrimkin näytti tulevan muiden perässä sisälle.
Melkar kääntyi katsomaan Asgrimiä. Asgrim katsoi Melkaria takaisin vihreillä silmillään ja hymyili. Tek kävi pöytään ja vilkaisi Alineaa hiukan kummasti. Alinea kävi katsomassa, mitä ruokaa padassa oli.
Melkar osoitti kädellään paikkaa vieressään Asgrimille. Asgrim istuutui Melkarin viereen.
- Kiitos, että pelastit henkiparkani, Asgrim sanoi. Vaikka olisihan niitä ollut vielä kuusi jäljellä, hän naurahti.
- Kiitos kuuluu myös toisille, Melkar sanoi taputtaen Asgrimiä selkään.
Alinea otti padasta kaalikeittoa Asgrimille ja itselleen ja tarjoili ruoan Asgrimille ja tuli sitten itsekin syömään pöytään.
- Aivan totta, Asgrim sanoi katsoen Alineaan päin hymyillen.
Tarran mutisi jotakin ja keskittyi sitten syömiseen.
- Teille vain voi koitua ongelmia, Asgrim sanoi.
- Niin, Melkar myönsi.
- Gresioksen suku saattaa käydä kimppuunne, jos kuulee murhasta, Asgrim sanoi keittoa maistellen. He ovat vaikutusvaltaisia.
- Mutta he eivät saa kuulla, Melkar sanoi silmäänsä iskien.
Alinea katsoi Asgrimiä pelokkaana. Asgrim virnisti Alinealle rauhoittavasti ja Alinea jatkoi sitten syömistään mietteliäänä.
- Et kai aio lähteä vielä tänään takaisin leiriisi, kun siellä voi olla aika vaarallista heikossa kunnossa, Melkar sanoi Asgrimille.
- Vasta huomenna, Asgrim vastasi. Gresios jätti varusteeni sinne ja pääsi yllättämään minut.
Melkar nyökkäsi.
- Ei puhuta siitä enää, Melkar sanoi ja jatkoi syömistään.
Asgrim synkistyi.
- Hän tappoi Kynnensäihkeen ja Turkinkiillon, hän sanoi masentuneena. Miten voin elää enää tämän jälkeen, kun parhaat ystäväni ovat kuolleet?
Melkar söi vain keittoaan. Alinea katsoi Asgrimiä mietteliäänä syödessään. Asgrim huokasi raskaasti ja pyyhkäisi kyyneleen silmästään.
Reinier ilmestyi samassa sisälle. Hän asteli pöytään ja sanoi:
- Ruokaa.
Alinea nousi pöydästä, antoi Reinierille ruokaa ja palasi sitten takaisin syömään. Reinier alkoi hotkia kiinnittämättä sen enempää huomioita muihin.
- Reinier, etkö lähtenyt vielä tilalta? Sarostip kysyi.
- Oletko sinä lähdössä? Alinea tiedusteli,
- Joo, pian, Reinier vastasi lyhyesti.
Melkar vilkaisi Alineaa, joka katseli omaa ruokaansa ja söi sitä vaisuna. Reinier ei kiinnittänyt huomiota muihin vaan söi nopeasti. Worford yskäisi.
Tilalaiset olivat kohta saaneet syötyä. Melkar vei astiansa sivuun. Alinea alkoi korjata tiskejä sivummalle ja Rinelda auttoi häntä.
- Sarostip, Melkar sanoi ja lähti poispäin.
Samassa ovelta kuului jyskytystä. Melkar pysähtyi. Hän kävi hakemassa nopeasti keihäänsä seinältä ja käveli sitten ovelle. Alinea katseli hiukan pelokkaana ovelle. Sarostip lähti myös ovelle hieman pelokkaana. Tek tuli myös. Tarran popsi nopeasti loput ja seurasi sitten muita poimittuaan Gresioksen keihään mukaansa.
Oven takaa paljastui jättimäinen ja takkupartainen mies, jonka Tarrania lukuun ottamatta muut jo tunsivatkin. Mies näytti ärtyneeltä.
Melkar huokasi ja käveli ulos.
- Huh, se olitkin sinä, Sarostip sanoi helpottuneena ja asteli ulos.
Tarran tuijotti miestä ihmeissään.
- Miksi ette ole riittiä tekemässä? mies tivasi.
- Tuli mutkia matkaan, Melkar sanoi miehelle.
- Pelkäsin jo että lunkut tai Berra tulivat yllätysvierailulle, Sarostip sanoi.
- Teemme riitin huomenna, Melkar lupasi miehelle.
- Mokomatkin typerykset, mies ärähti.
- Taistelevatko kaikki siis sitä olentoa vastaan? Sarostip kysyi mieheltä.
- Kun kerran apu ei kelpaa, niin minä lähden pois, mies ilmoitti.
- No älähän nyt, Melkar sanoi miehelle.
Mies kääntyi ja lähti astelemaan metsään päin vihaisena. Melkar katsoi toisia.
- No antaa sitten mennä, hän sanoi ja lähti Gresioksen ruumiin luo.
Sarostip lähti Melkarin perään ja Tek ja Tarran tulivat mukaan.
Ruumis makasi maassa panssarin alla olleet vaatteet päällä.
- Ota jaloista kiinni, Melkar sanoi Sarostipille ja otti itse Gresioksen käsistä kiinni.
Tek kiirehti ottamaan myös käsistä kiinni, mutta Melkar tönäisi hänet pois siitä. Sarostip tarrasi kiinni Gresioksen jaloista.
- Ei sinun tarvitse nyt auttaa, Melkar sanoi Tekille ja nosti Gresioksen ilmaan.
Tek tuhahti ja otti uudelleen käsistä kiinni. Melkar huokasi ja päästi itse irti Gresioksen käsistä katsoen, jaksaisiko Tek kantaa Gresiosta Sarostipin kanssa. Tek ponnisteli kovasti ja saikin pideltyä käsistä ruumista ilmassa maan yläpuolella.
Sarostip katseli hyvää paikkaa ruumiin piilotukselle.
- Viedään se metsään, Melkar sanoi ja lähti johdattamaan toisia metsään.
Hän katsoi samalla koko ajan, että Tek jaksoi kantaa ruumista. Tek ähersi ruumiin kanssa ja saikin kannettua ruumista, joskin aika hitaasti. Tarran lähti kävelemään joelle.
- Tek, vauhtia, Melkar hoputti ja käveli edellä. Pitää nyt miehen jaksaa ruumista kantaa kahteen pekkaan.
Tek tuhahti:
- Ole hiljaa, vanhus.
Melkar hymyili ja käveli sitten edellä.
- Tuonne pensaikkoon, Melkar sanoi osoittaen pensaikkoon, kun oli kävellyt jonkin matkaa metsässä.
Tek raahasi otsa hiessä ruumista sinne. Se saivat pensaikkoon. Melkar vielä repi joitain oksia ja vastaavaa läheltä ja piilotteli niillä vielä paremmin ruumista.
- Se on hyvä, Tek sanoi vakavana ihastellen piilopaikkaa.
Melkar peitteli vielä kasvillisuudella ruumista.
- Mennäänhän takaisin tilalle, hän sanoi sitten ja lähti takaisin.
Tek seurasi Melkaria keihäänsä kanssa. Myös Sarostip lähti takaisin luoden vielä katseen ruumiin kätköpaikkaan. He pääsivät takaisin tilan luokse, kun oli jo hämärää. Kaikki kolme suuntasivat sisälle taloon.

Tuvassa
Tuvassa Asgrim ja Bryggi makailevat penkeillä, kun Sarostip, Melkar ja Tek palasivat sisälle. Althon istui sivummassa. Rinelda puuhaili pieniä talousaskareita, samoin Alinea.
Melkar meni laverilleen ja laittoi keihään seinää vasten.
- Tänään kaikkien kannattaisi mennä levolle ajoissa, kun huomenna on tärkeä päivä, hän sanoi toisille.
- Alinea, voitko palmikoida hiukseni valmiiksi siihen huomiseen riittiin? Sarostip kysyi.
- Voin toki. Mitä huomenna tapahtuu? Alinea tiedusteli.
- Ei, Melkar sanoi jyrkästi. Se kuuluu tehdä varustuksen aikana.
Alinea katsoi hieman hämmentyneesti Melkaria mutta kohautti sitten olkiaan ja jatkoi puuhasteluaan.
- Jaaha, no ei sitten, Sarostip vain sanoi.
Melkar nyökkäsi.
- Pidämme varmaan vahtia, otan ensimmäisen vuoron, hän sanoi Sarostipille.
Worford lähti takahuoneeseen.
- Minä otan toisen, Sarostip ilmoitti.
- Minä kolmannen, Tek sanoi.
- Mutta ketkä ottavat nyt Helerin ja Elmalin roolin? Melkar kysyi.
Tarran asteli sisälle Gresioksen keihään kanssa, josta oli putsattu veri pois.
- Tarran, eikös sinun pitänyt olla riitissä Elmal? Melkar kysyi.
Hän katsoi lattialla olevia varusteita ja meni tutkimaan niitä.
- Minä voin ottaa Helerin roolin, Tarran totesi.
- Selvä, eli sitten jonkun on vielä otettava Elmalin rooli, Sarostip sanoi.
Melkar tuhahti.
- Alinean piti olla kyllä Heler... hän mutisi. Tuskinpa vain Tarran osaa esimerkiksi palmikoida yhtä hyvin kuin Alinea, Melkar sanoi noustessaan ylös.
- Pitikö? Sarostip kysyi. No siinä tapauksessa Alinea ottaa Helerin roolin.
- Heler on loppujen lopuksi aika naismainen jumaluus, Melkar sanoi Sarostipille.
Alinea jatkoi puuhiaan eikä puuttunut miesten keskusteluun.
- Ja Heler sopii paremmin naiselle, kuin Elmal, Melkar lisäsi. Ja siitä tuli mieleen, että Tarran, kun sinulle jätetään tilasta huolehtiminen, niin voit olla pellolla töissä.
- Me menemme nyt nukkumaan. Hyvä yötä, Rinelda sanoi ja lähti Althonin kanssa takahuoneeseen.
Tarran mutisi ärtyneesti jotakin, mutta nyökkäsi sitten.
- Hyvää yötä, Alinea toivotti Rineldalle.
Melkar ei sanonut vaimolleen mitään.
- Se on sitten sovittu. Alinea on Heler ja Tarran on Elmal, Melkar sanoi toisille.
Alinea lopetti puuhastelunsa ja kysäisi sitten:
- Eli mitä minun nyt sitten pitäisi tehdä?
- Auttaa Sarostipille varusteet päälle ja sen jälkeen olla tanssimassa ja laulamassa ringin luona, Melkar vastasi Alinealle.
Alinea nyökkäsi ja lähti sitten takahuoneeseen. Melkar meni laverilleen ja alkoi säätää taas panssarin kanssa.
- Muista sitten herättää minut, Tek sanoi Sarostipille ja seuraa Alineaa.
- Tarran, ota sinä kolmas vahtivuoro, Melkar sanoi Tarranille Tekin mentyä.
Tarran nyökkäsi ja suuntasi sitten takahuoneeseen nukkumaan. Bryggi sulki silmänsä ja alkoi pian kuorsata. Asgrimkin oli sulkenut silmänsä.
- Sarostip, mene sinäkin nukkumaan, herätän sinut sitten, Melkar sanoi Sarostipille.
Hän alkoi pukeutua uuteen panssariyhdistelmäänsä. Sarostip nousi ylös penkiltä ja meni perempään huoneeseen nukkumaan.

Melkar vartiossa
Melkar puki panssarin ylleen kokonaan ja otti kilven ja keihään käteen. Sitten hän meni varusteet päällä käytävään vahtimaan.
Jossakin vaiheessa Melkar kuuli jonkin kolahduksen ulko-ovelta. Hän valpastui ja meni oven luo kuuntelemaan. Melkar kuuli toiset kopsahduksen, kuin jokin olisi lyönyt oveen jollakin. Melkar aukaisi oven nopeasti ja varuillaan.
Ulkona oli pimeää, mutta mitään epätavallista ei näkynyt. Tähdet valaisivat jonkin verran. Melkar sulki oven nopeasti, kun ei nähnyt mitään erikoista pimeässä.
Käytävässä Melkar seisoskeli ja kuunteli, mutta eipä mitään erikoista kuulunut.
Vartiovuoro jatkui rauhallisesti, eikä ovelta kuulunut enää kolahduksia. Melkar kierteli välillä tuvassa ja eläintentiloilla. Vartiovuoro sujui loppuun rauhallisesti ja sitten oli vahdinvaihdon aika. Melkar meni herättämään Sarostipin.
Sarostip heräili Melkar herättelyyn.
- Sinun vahtivuorosi, Melkar ilmoitti. Ovelta kuului joitain epäilyttäviä kolahduksia, muttei siellä tainnut olla mitään. En mennyt ulos.
Sarostip nyökkäsi ja nousi pystyyn.
- Jos jotain tulee, niin herätä minut, Melkar sanoi ja meni tupaan.
Hän riisuutui panssarista ja aseista laittaen ne sitten laverinsa viereen.
- Kyllä kyllä, Sarostip sanoi väsyneenä ja otti miekkansa.
Melkar alkoi nukkua väsyneenä.

Sarostip vartiossa
Sarostip lähti käytävään vahtiin. Vartiovuoro tuntui sujuvan rauhallisesti ja Sarostip pysyi koko ajan sisällä. Vartiovuoro kului loppuun ilman mitään kommelluksia. Aika väsyttävää vahtiminen vain oli.
Sarostip meni herättämään Tekin. Tek heräili ja kysyi:
- Minun vuoroniko?
- On, pysy sitten sisällä ja tule herättämään minut heti jos jotain tapahtuu, Sarostip ohjeisti. Ja herätä Tarran vuorosi loputtua.
- Joo, Tek sanoi. Herätän sinut sitten aamulla.
Hän otti haukotellen keihäänsä vierestään. Tek lähti tupaan päin. Sarostip kävi nukkumaan sen jälkeen.

Aamulla
Tek herätteli Alineaa aamulla.
- Herätys! Tek huuteli.
Alinea heräsi virkeänä ja alkoi heti nousta ylös.
- Huomenta, hän sanoi.
- Huomenta, Alinea, Tek vastasi. Ylös unikeot! hän huudahti nauraen.
Tek ravisteli Sarostipia. Alinea venytteli hieman ja lähti sitten tuvan puolelle Worfordkin oli herännyt unisena, samoin Rinelda, joka näytti hyvin iloiselta. Sarostip heräsi Tekin ravisteluun, mutta Tek meni jo tuvan puolelle selvästi pirteänä.
Alinea alkoi valmistaa aamupuuroa. Rinelda tuli auttamaan Alineaa epätavallisen hilpeänä.
Tuvan puolelta tuli jonkin verran auringonsäteitä. Sarostip lähti herättyään tuvan puolelle. Melkar ja Bryggi nukkuvat vielä, mutta Asgrimin silmät olivat auki. Tarran asteli haukotellen tuvan puolelle.
- Antaa vanhuksen nukkua, Tek sanoi. Vanhat ihmiset tarvitsevat unta.
Alinea tuli Rineldan hyvästä tuulesta itsekin iloiseksi.
Rinelda meni kuiskimaan jotakin Melkarille ja herättelemään tätä suutelemalla.
- Minun luona kävi taas se mies, Tek sanoi. Se oli hurjan jännää. Hän puhui jotakin vartioimisesta.
- Muistatko mitään tarkemmin mitä hän sanoi? Alinea kysyi Tekiltä.
Melkar nousi istumaan.
- Jotakin hän puhui uskollisuudesta ja vartiossa seisomisesta, Tek sanoi. Hän mainitsi jonkun Ridsalin, Tek lisäsi.
- Tek, mikset tullut herättämään minua? Sarostip kysyi.
- Ei hän ollut vihollinen, Tek sanoi naurahtaen. Hän oli ihan kiltti vieras.
- No, mutta tule sitten seuraavalla kerralla herättämään, Sarostip ohjeisti.
- Sitä paitsi se mies sanoi, että puhuisi vain minulle, Tek sanoi Sarostipille.
- Rigsdal? Melkar kysyi havahtuen Tekin sanoihin.
- Ei kun Ridsal, Tek sanoi Melkarille.
Melkar kurtisti kulmiaan.
Reinier tuli samassa tupaan, istui pöytään ja sanoi:
- Ruokaa.
Alinea alkoi laittaa puuroa lautasille ja tarjoilla sitä pöydässä istuville. Tarran ahmi puuroaan. Bryggi herää ja säntäsi pöytään.
Sarostip istuutui pöydän ääreen ja kävi syömään. Reinier söi. Asgrim ryhtyi myös syömään ja vetäisi Alinean viereensä istumaan naurahtaen.
Tek näytti olevan täynnä tarmoa ja lappoi puuroa suuhunsa. Melkar nousi ylös ja meni itsekin pöytään syömään.
- Anna minun nyt tarjoilla muillekin ruokaa, Alinea sanoi Asgrimille.
Asgrim naurahti ja päästi Alinean.
- Aloitammeko riitin heti kun olemme syöneet? Sarostip kysyi Melkarilta syödessään.
Alinea nousi ylös hakemaan vielä muillekin ruokaa, otti sitten itselleen ruokaa ja istui Asgrimin viereen syömään.
- Mitä? Melkar älähti pöydässä Rineldalle.
Rinelda hätkähti.
- Siis mistä puhut? Melkar kysyi Rineldalta.
- Siis, Rinelda mutisi ja punastui.
- Niin? Melkar kysyi.
Alinea katsahti Melkaria ja Rineldaa. Sarostip Katseli ihmeissään Rineldaa ja Melkaria. Rinelda näytti kiusaantuneelta. Reinier nousi ylös pöydästä syötyään ja lähti ulos.
Melkar nousi pöydästä ja meni vähän sivummalle ottaen Rineldan mukaansa. Tarran haki lisää puuroa. Alinea jatkoi syömistään eikä katsellut Rineldaa.
Melkar näytti aivan tyrmistyneeltä. Asgrim katseli Alineaa hymyillen.
Melkar kääntyi katsomaan toisia vihaisen näköisenä. Rinelda näytti kauhistuneelta ja kirkaisi. Melkar lukitsi katseensa heti ensimmäiseksi Asgrimiin. Alinea katsahti Rineldaa hämmentyneenä. Asgrim hymyili ja piti kättään Alinean polvella. Tek loi Rineldaan oudoksuvan katseen.
Melkar puristi kätensä nyrkkiin. Alinea nousi pöydästä ja käveli Rineldan luokse. Worford näytti pelästyneeltä.
- Mikä hätänä? Alinea kysyi.
- Minä lähden sitten pellolle, Tarran sanoi ja asteli ulos.
- Kuka se oli! Melkar karjaisi.
Rinelda alkoi itkeä ja vapisi kauttaaltaan. Sarostip oli aivan ihmeissään. Melkar katsoi toisia varsin vihainen ja tappava ilme kasvoillaan. Bryggi kävi santsaamassa, mutta joutuikin toteamaan, että pata oli jo tyhjä.
- Siis mitä? Sarostip kysyi Melkarilta.
Melkar katsoi Tekiä. Alinea meni Rineldan viereen hämmentyneenä ja laittoi käden olan yli:
- Mitä on tapahtunut? Haluatko mennä takahuoneeseen?
- Mitä sinä vanhus keuhkoat? Tek kysyi Melkarilta tylysti.
Rinelda ei vastannut Alinealle mitään, nyyhkytti van. Melkar meni istumaan pöytään varsin vihaisena ja ahmi ruokaansa. Alinea veti Rineldaa mukanaan ja vei Rineldan istumaan penkille.
- Mitä tämä kaikki oikein on? Tek kysyi.
Althon näytti pelästyneeltä katsoen itkevää äitiään. Melkar söi ruokaansa. Asgrim nousi ylös saatuaan syötyä ja sanoi:
- Lähden nyt hakemaan varusteeni.
Alinea istui Rineldan viereen ja kietoi kätensä tämän olan yli ja koetti rauhoitella tätä. Worford nousi ylös ja luikki käytävän suuntaan.
Rinelda alkoi kohta rauhoittua, mutta oli vieläkin aivan kauhuissaan jostakin. Sarostip kahmi suuhunsa loputkin puuronsa ja nousi sitten ylös. Tek tuhahti ja nousi myös ylös. Melkar oli hieman rauhoittunut syönnin aikana. Hän sai syötyä ja suuntasi ulos.
- Melkar, Sarostip sanoi. Milloin suoritamme riitin?
- Pian, Melkar ärähti ja paineli ulos.
- Vanhus on ihan vauhkona, Tek tuhahti.
Alinea päästi Rineldasta irti ja palasi syömään ruokaansa.
- Mistäköhän? Sarostip kysyi yleisesti ihmeissään.
- Hän taitaa tulla aina vain seniilimmäksi, Tek sanoi.
Alinea katseli Rineldaa säälivästi. Rinelda näytti olevan aivan masentunut ja kauhistunut jostakin. Alinea sanoi muille:
- Olkaa nyt hiljaa.
- Broon raiskaus on tainnut sekoittaa vanhuksen aivot, Tek tuumi.
Alinea huokaisi ja aikoi alkoi syödä ruokaansa, mutta ruoka ei tuntunut hänelle maistuvan. Asgrim katsahti Alineaan kysyvästi Tekin sanojen jälkeen.
- Mutta se mies oli kyllä kiinnostava, Tek jatkoi puhelemista. Asuukohan hän jossakin täällä tilalla? Hän pääsi hiipimään minun ohitseni niin, etten kuullut mitään.
Alinea painoi päänsä käsien varmaan. Asgrim kohautti olkapäitään ja lähti ulos.
Melkar tuli takaisin tupaan peseytyneenä ja meni suoraan pöydän luo.
- Mitä me nyt tehdään? Tek kysyi tarmokkaana.
Rinelda oli jo rauhoittunut, mutta näytti vieläkin järkyttyneeltä. Alinea jatkoi masentuneena ruokansa syömistä. Melkar sysäsi pöydältä tavaroita ja roskia vähän sivumpaan. Sitten hän nosti lattialta varusteet pöydälle.
- Sarostip, paita ja miekkasi, Melkar kehotti.
Sarostip riisui paitansa ja laittoi sen ja miekkansa pöydälle. Melkar katsoi vielä, että kaikki tavarat olivat siinä.
- Syö Alinea ruokasi nopeasti, Melkar sanoi varsin jäykästi.
Bryggi käveli ympäriinsä laiskasti. Worford ja Asgrim näyttivät olevan poissa. Alinea lopetti syömisen ja siirsi lautasen sivummalle, vaikka siinä olikin vielä puuroa.
- Olettekos nyt kuulolla, jos vaikka aloitettaisiin, Melkar sanoi.
- Noita kuulee, Bryggi sanoi ja kaivoi korvaansa.
Alinea katsoi masentuneena pöytää. Melkar huokasi. Sarostip seisoi pöydän luona, jonka päällä varusteet olivat.
- No saatte päättää, että suoritammeko riitin vai emme, Melkar sanoi.
Bryggi virnisti ja työnsi sormensa syvemmälle korvaan.
- Alkaa, alkaa, Bryggi sanoi.
- Hei! Sarostip karjaisi kovaan ääneen, niin että kaikki kuulivat.
Melkar vilkaisi lyhyesti Rineldaan. Alinea nosti katseensa Sarostipiin. Althon säpsähti.
- Aloitamme sen riitin nyt, Sarostip ilmoitti.
- Alkaa, alkaa, Bryggi sanoi virnistellen. Noita kutsuu, henget auttaa.
- No niin, Melkar sanoi hieman äreänä vielä. Eli siis. Orlanth aseistettiin jumalajalla, kun hän lähti etsimään vihollisiaan. Heler puki varusteet herransa päälle. Alinea, Melkar sanoi ja viittasi Alineaa nousemaan.
Bryggi nyökytteli vakavana korvaansa kaivellen. Alinea nousi hitaasti ylös ja katseli pöydällä olevia varusteita.
- Niin. Heler puki ensin Orlanthin päälle aluspaidan, Melkar sanoi ja odotti.
- Joo, Bryggi sanoi nyökytellen.
Alinea otti paidan pöydältä ja puki sen Sarostipin ylle.
- Sen jälkeen oli panssarin vuoro, Melkar jatkoi.
Alinea huokaisi ja alkoi laittaa panssaria Sarostipin päälle. Hän sai sitten laitettua panssarin päälle, vaikka se hankalasti tuntui sujuvankin. Alinea katsoi Melkaria.
- Sitten Heler laittoi asevyön herransa vyötäisille, Melkar sanoi.
Alinea otti asevyön pöydältä ja laittoi sen Sarostipille. Sarostip nosti kätensä, jotta Alinea sai laitettua vyön paikoilleen. Tek katseli vierestä arvioivasti. Rinelda istui penkillä Althon vieressään.
- Vyölle laitettiin miekka Humakt ja kirves Babeester, Melkar sanoi.
Alinea katsoi pöydältä miekan ja kirveen ja laittoi ne sitten asevyölle.
- Heler palmikoi sitten Orlanthin hiukset ja laittoi ne kiinni vaimonsa palmikolla, Melkar selosti.
Alinea alkoi rauhallisesti palmikoida Sarostipin hiuksia. Sarostipin hiukset olivat kasvaneet hiukan siitä, kun tämä oli tullut ensimmäisen kerran Vaaralinnoitukseen.
Alinea laittoi palmikon sitten kiinni omalla nauhallaan ja viimein työ oli valmis. Alinea katsoi sitten Melkaria odottavasti.
- Sitten Orlanth laittoi huppunsa päähän, jonka jälkeen Heler asetti kypärän herransa päähän, Melkar sanoi osoittaen viittaa ja kypärää.
Alinea otti kypärän pöydältä ja odotti Sarostipin laittavan huppunsa päähän.
Melkar katsoi hieman toisia kulmiensa alta. Alinea odotteli vain masentuneena Sarostipia.
- Meillä kun ei ole huppua, niin viitta saa korvata hupun, Melkar sanoi. Koita asetella se jotenkin hupun malliin päähäsi.
Sarostip alkoi asetella huputonta viittaansa päähänsä hupun malliin. Alinea odotteli Sarostipin saavan viritelmänsä valmiiksi ja laittoi sitten kypärän tämän päähän.
- Heler asetti Arranonin kilven Orlanthin vasempaan käteen ja oikeaan käteen hän antoi tälle kaksi heittokeihästä, Salaman ja Ukkoskeihään, Melkar lopetti.
Alinea nosti pöydältä kilven ja alkoi asettaa sitä vaivalloisesti Sarostipin käteen. Worford tuli samassa sisälle jotakin astiaa kantaen.
- Hei, haluatteko maitoa? Worford kysyi varovasti.
Alinea otti pöydältä heittokeihäät ja antoi ne Sarostipille oikeaan käteen.
- Näin Heler aseisti Orlanthin, kuten Alinea aseisti Sarostipin juuri.
- Seuraavaksi alkaisi todellinen riitti vaihe, Melkar sanoi katsoen Sarostipia.
Sarostip ei välittänyt Worfordista, joka yskäisi vaivautuneesti.
- Eli menemme nyt siis pihalle, Sarostip sanoi.
Alinea asteli penkin luokse istumaan.
- Niin, Melkar totesi ja meni laverilleen.
Matkalla hän taputti Rineldaa rauhoittavasti selkään ja alkoi sitten pukeutua panssariinsa laverillaan. Worford lähti ulos, kun kukaan ei noteerannut häntä. Melkar asetti kypäränsä päähän ja laittoi asevyön paikalleen, minkä jälkeen hän laittoi kilven vasempaan käteen ja keihäänsä oikeaan. Tek kohensi asentoaan.
- No, lähdemmekö nyt pihalle? Melkar kysyi. Hei, vaikka kaikkea on tapahtunutkin nyt, niin meidän pitää koittaa kunnolla riittiä, jotta se onnistuu, hän sanoi kannustavasti toisille.
Rinelda nousi hitaasti ylös. Alinea alkoi myös nousta ylös.
- Althon, myös sinä, Melkar sanoi.
Althon nousi ja seurasi äitiään. Sarostip lähti ovelle päin, samoin Melkar. Tek lähti Sarostipin perään vakavana. Bryggi maleksi muiden mukana ulos. Alinea lähti menemään ulos.
Ulkona Tarran näytti olevan hommissa pellolla. Worford oli siellä astiansa kanssa. Näytti olevan lämmin päivä, joskaan ei yhtä kuuma kuin edellisenä päivänä. Taivas oli aika pilvetön.
Melkar meni ringin luo ja toiset tulivat myös sinne. Rinelda näytti olevan masentunut. Tek asettui ringin luokse vakavana ja valppaana.
- Orlanthin alamaisia kiusasi pohjoisesta tullut uusi ja paha heimo. Orlanth metsästi heitä, mutta oli aina myöhässä. Sitten viisas keksi, että paha voidaan kutsua luokse, Melkar selitti sitten toisille. Pahan kutsumiseen tarvittiin rinki ja jokin symbolisoimaan pahaa, kuten tämä meidän kyhäelmä tässä. Tilan väen piti tanssia, laulaa ja rummuttaa, jotta paha tulisi. Sellainen kun varmasti houkuttelee pahaa paljon.
Sarostip kuunteli tarkkaavaisena Melkarin sanoja.
- Tätä meidän pitäisi sitten jaksaa tehdä iltaan asti kunnolla, jolloinka pahan pitäisi ilmestyä, jos riitti onnistuu, Melkar sanoi.
Bryggi siirtyi Melkarin taakse. Alinea katsoi Melkaria tuskastuneena.
- Kun paha tulee, niin naiset ja lapset menette äkkiä sisälle tai ainakin kauemmas, Melkar määräsi.
- Kuulostaapa tyhmältä, Tek tuhahti.
- Näin on Orlanthkin tehnyt, joten älä pilkkaa, tai saatat joutua vaikeuksiin, Melkar sanoi Tekille hieman pelottavaan sävyyn. Eli nyt meidän kai pitäisi aloittaa tanssiminen ja sen sellainen, hän jatkoi hieman rapsuttaen päätään.
Alinea näytti lähinnä ainoastaan masentuneelta. Tek vain tuhahti.
Sarostip odotti, että Bryggi alkaisi rummuttaa. Bryggi virnisti ja alkoi rummuttaa vatsaansa.
- Sarostip, Orlanth oli mukana vain laulullaan, ei tanssillaan, Melkar selitti vielä.
Hän tökkäisi Althonia, jotta tämä alkaisi tanssia ringin ympärillä. Althon ei näyttänyt oikein halukkaalta.
- Pitääkö minun laulaa jotain tiettyä? Sarostip kysyi.
Melkar pudisti päätään Sarostipille.
Alinea hymyili hiukan, kun näki Bryggin rummuttavan vatsaansa. Bryggi alkoi hoilata jotakin vieraskielistä laulua ja pomppi kehän ympärillä. Alinea alkoi sitten hyvin vaisusti ja mitättömästi tanssahdella ringin ympäri. Rineldakin seurasi Alinean esimerkkiä pelokkaana ja masentuneena. Melkar tuppasi Althonia kevyesti uudestaan. Althon yritti mennä mukaan tanssiin.
Sarostip oli hetken aikaa hiljaa ja sen alkoi laulaa, eikä hänen lauluäänensä ollut itse asiassa hassumpi. Sarostip yritti olla mahdollisimman täysillä mukana.
Melkar katsoi menoa seisten lähellä. Hän pääsi pian mukaan Bryggin outoon lauluun ja alkoi vähän hyräillä ja lauleskella siinä. Bryggi tuntui vaihtavan lauluaan aika äkisti ja virnisteli samalla koko ajan. Melkar koetti olla mukana jotenkin. Alinea yritti edes jotenkin saada vähäisen tanssinsa sopimaan lauluihin.
Seurue huomasi, että pellon laidassa oli avonaisena se säkki, jonka tilan asukkaat olivat saaneet lunarilaisilta. Melkar ei antanut säkin häiritä tärkeää riittiä.
Riitin suorittajat alkoivat vaipua tanssin ja laulun tahtiin. Sarostip lauloi hyvin äänekkäästi ja mahdollisimman täysillä.
Samassa kuului ulinaa. Sarostip kuunteli sitä hieman huolestuneen näköisenä mutta unohti sen ja jatkoi laulamistaan.
Worford ryntäsi paikalle maitokuppi päässään, maidot kasvoille ja päähän valuneina ja ulisten. Hän meinasi horjua sinne ringin keskelle, mutta Melkar sai hänet pysäytettyä. Worford ulisi ja nyyhkytti.
- Turpa kiinni idiootti, Melkar sanoi tuuppiessaan Worfordia pois.
Worford uikutti ja kuppi putosi hänen päästään. Worfordin hiukset ja kasvot olivat aivan maidossa. Hän aukoi silmiään ja suutaan aivan poissa tolaltaan. Alinea katsoi tanssin lomasta Worfordia kummeksuen. Melkar vei Worfordin kauemmas ja palasi takaisin. Worford lähti sitten sisälle nyyhkyttäen.
Aika kuului riitissä ja aamupäivä humahti yllättävänkin äkkiä jo puoleen päivään. Vähän kuuma siinä alkoi tulla, mutta riitin suorittajat olivat päässeet hommaan tehokkaasti sisälle.
Sarostip näytti olevan loppujen lopuksi kohtalaisen hyvä laulamaan. Rineldakin näytti vähän piristyvän. Melkar toivoi riitin aikana, että se myös onnistuisi.
Joskus iltapäivän aikaan kuului samassa talosta päin määkynää ja ammuntaa ja lampaat ja lehmät ryntäsivät suoraan ulko-ovesta pihalle. Ne näyttivät olevan aika paniikissa.
Melkar juoksi nopeasti eläinten luo.
- Jatkakaa riittiä! hän sanoi toisille.
Sarostip ei keskeyttänyt laulamistaan, vaikka eläimet säntäilevät ympäriinsä. Melkar koetti rauhoitella niitä eläimiä, jotka menivät ringin suuntaan. Alinea katsoi eläinten ryntäilyä pelokkaana. Tek meni auttamaan lampaiden ja pässin kanssa varoen lehmiä. Sarostip lauloi kohtalaisen hyvää lauluaan ringin ympärillä luoden samalla katseita Melkarin ja Tekin eläintenpyydystämispuuhiin.
Eräs lammas näytti ryntäävän rinkiä kohti määkyen. Melkar koetti napata lampaan kiinni. Lammas kuitenkin karkasi Melkarilta ja säntäsi ringin luokse.
- Tek, ota se! Melkar huudahtaa nopeasti Tekille.
Tarran ryntäsi nappaamaan karkaavia eläimiä kiinni. Tek koetti juosta lampaan perään, muttei ehtinyt. Lammas tuuppasi Althonin kumoon.
- Sarostip! Melkar huusi.
Sarostip juoksi edelleen laulaen lampaan kimppuun. Alinea katseli lammasta hätääntyneenä. Lammas kääntyi pakosalle ringistä poispäin Sarostipin tullessa. Melkar juoksi sitten sisälle taloon.
Tarran ja Tek saivat estettyä eläimien enemmät ryntäilyt. Ne olivat vieläkin hermostuneita. Tarran ryntäsi Melkarin perään sisälle. Sarostip jatkoi laulamistaan. Tek koetti saada eläimiä rauhoittumaan.
Maahan tökätty hökötys tuntui hiukan pullistelevan kuin tuulessa.
Tek alkoi paimentaa eläimiä taloon päin, mutta etenkin lehmät tahtoivat vikuroida vastaan. Tarran palasi ulos ja alkoi ohjata eläimiä sisälle. Tek ja Tarran saivat yhdessä sitten eläimet takaisin sisälle.
Melkar tuli takaisin ulos ja suuntasi ringin luo. Myös Tarran asteli takaisin ulos ja suuntasi suoraan pellolle. Melkar ryhtyi taas mukaan lauluun. Tek jäi seisoskelemaan valppaana. Homma rauhoittui taas ja tilalaiset tempaantuivat riittiin mukaan.
Iltapäivän kuluessa Asgrim ilmestyi keihäänsä ja muiden varusteidensa kanssa. Hän jäi seuraamaan sivusta toisten puuhia. Ringin keskellä oleva hökötys pullisteli nyt jo aivan silminnähden, vaikka oli varsin tuuletonta.
Melkar alkoi laulaa kiivaammin. Alinea koetti pysytellä rauhallisena ja katseli ympärille.
Päivä alkoi jo vähän hämärtyä Elmalin alkaessa laskea.
Jotenkin pihalla tuntui aika painostavalta ja pahaenteiseltä. Hökötys pullisteli ja tuntui aivan kuin hytkyvän laulun ja tanssin tahdissa. Bryggi oli riisunut yläruumiinsa paljaaksi ja pomppi tilalaisista eniten ja kiivaimmin. Melkar koetti kannustaa toisiakin samaan.
Jostakin metsästä päin kuului samassa epämääräisiä huutoja. Jollakin tavalla ne olivat inhimillisiä ja jotenkin taas epäinhimillisiä. Melkar kääntyi katsomaan metsään päin. Mitään ei kuitenkaan näkynyt.
Melkar katsoi Asgrimiä. Asgrim kohautti olkapäitään. Alinea vilkuili metsään pelokkaana. Melkar nyökkäsi Asgrimiä menemään metsään päin. Asgrim löhöili talon seinustalla, eikä näyttänyt halukkaalta lähtemään mihinkään. Melkar jatkoi sitten riittiä varuillaan.
Metsän suunnasta kuului kohta epämääräistä kolinaa, mutta taaskaan mitään ei näkynyt.
Samassa metsästä ryntäsi jotakin nopeasti kehää kohti. Melkar koetti mennä sen eteen. Se näytti olevan jokin jänis. Alinea kirkaisi eläimen nopeaa syöksyntää metsästä. Rineldakin kiljaisi pelästyneesti ja oli kaatua säikähdyksestä.
Tarran lähti hakemaan keihästään sisältä.
Jänis väisti paniikinomaisesti Melkaria, joka koetti iskeä jänistä mutta iski ohi vikkelästä jäniksestä. Jänis loikkasi ringin sisään ja katosi äkkiä hökötyksen sisälle.
Melkar katsoi epäillen metsän suuntaan. Rinelda vilkaisi epävarmasti Melkaria. Sarostip lauloi edelleen ja katseli samalla metsän suuntaan ja hökötystä. Jänistä ei näkynyt ilmestyvän hökötyksen sisältä. Alinea katseli hökötystä ihmeissään.
Tarran palasi ulos keihäänsä kanssa.
Melkar palasi toisten luo ja katsoi, että he jatkaisivat tanssimista. Rinelda jatkoi sitten epävarmasti. Alinea jatkoi myös tanssimistaan. Tek seisoi taas sivussa, kuten koko riitin ajan.
Metsästä kuului taas ulvahduksia. Melkar piti metsää silmällä.
Hetken kuluttua kuului jokin rysähdyksen tapainen ääni peltoa lähimpänä olevasta vajasta. Melkar lähti heti vajalle päin. Tarran seurasi Melkaria ja Tek tuli myös mukaan. Ilta oli nyt saapunut ja Elmal laski.
Tarran, Melkar ja Tek pääsivät vajan luokse. Sarostip jatkaa edelleen lauluaan ringin luona. Rinelda jatkoi myös. Althon tanssi kömpelösti. Alinea jatkoi myös tanssimistaan Bryggi pomppi innokkaasti vieläkin ja näyttämättä väsyneeltä.
Samassa kuului kolahduksia metsän suunnasta. Melkar lähti takaisin ringin luo. Tek jäi vajan luokse Tarranin kanssa. Samassa metsästä kuului omituinen mylvähdys. Alinea hätkähti. Melkar asettui ringin ja oletetun äänen suunnan väliin.
Tarran palasi ringin luo, samoin Tek.
Samassa metsästä ryntäsi jokin hirvennäköinen olento, jolla ei ollut päätä. Sen nahka oli harmahtava. Se loikki pitkin askelin kehää kohti. Alinea kirkui ja lähti juoksemaan sisälle taloon. Melkar ryntäsi kohti olentoa valmiina keihäänsä kanssa.
Rinelda perääntyi pelästyneesti huutaen. Althon kompastui tanssissaan ja kaatui maahan. Bryggi ei näyttänyt olevan millänsäkään. Tarran sen sijaan seurasi Melkarin esimerkkiä ja hyökkäsi hirviolentoa kohti. Sarostip vetäisi miekkansa esille ja lopetti laulamisen.
Melkar iski hirveä pahasti sorkkaan keihäällään. Olento suistui maahan ja Melkar iski sitä sitten heti perään nopeasti kylkeen loikaten kauemmas. Samassa kuitenkin olennon pääpaikan kohdalta nousi jonkinlainen veltto säkki ja siitä suihkahti jotakin Melkaria kohti. Melkar koetti hypätä kauemmas. Aine oli jonkinlaista happoa, joka syövytti Melkarin rintapanssaria.
Melkar iski olentoa heti perään nopeasti kylkeen loikaten kauemmas. Tarran iski melko voimakkaan iskun olennon etuosaan haavoittaen olentoa jonkin verran. Sitten Melkar osui olentoa kohtuullisen tehokkaasti etujalkaan ja hyppäsi sitten kauemmas.
Sarostip juoksi kohti olentoa ja löi miekallaan suoraan hirven pääpussista läpi. Otus jäi nyt maahan liikkumatta makaamaan.
Bryggi jatkoi vain hyppimistään. Melkar meni hakemaan Alineaa sisältä takaisin ulos.
Samassa vajan suunnasta kuului kolahdus. Tarran ryntäsi vajalle. Tek säntäsi Tarranin perään. Hökötys tuntui huojahtelevan entistä enemmän.
Samassa kuului metsästä taas kolahdus.
Melkar tuli talosta Alinea perässään. Tarran asteli takaisin ringille. Sarostip alkoi pyyhkiä miekkaansa viittaansa. Muut olivat keskeyttäneet tanssimisen, vain Bryggi jatkoi.
Melkar meni ringin luo ja kannusti toisia jatkamaan. Rinelda jatkoi entistä pelokkaampana. Alinea katseli hölmistyneenä, mitä pitäisi tehdä. Hökötys huojahteli kuin juopunut. Olennon raato lojui maassa vähän matkan päässä kehästä.
- Limahirvi, Asgrim murahti sivummasta raatoon viitaten.
Alinea koetti katsoa, mitä muut nyt tekivät. Rinelda, Althon ja Bryggi jatkoivat tanssia.

Riskimaa, osa 32.
RuneQuest
Irkkipelit
Ohjeet
Säännöt
Ehilmin valo
Hullu Prax
Karhunkaato
Riskimaa
Tulen maa
Yövalon varjossa
Palaute
Vieraskirja