Ehilmin valo, osa 40

Inkvisiittori käveli ympäri huonetta. Sir Ferant piti kättään Ayzabelin olalla, ettei tämä ei tekisi mitään typerää. Ayzabel ei näyttänyt paljon sir Ferantin kädestä piittaavan.
- Alan kyllästyä, inkvisiittori sanoi. Kenellä se nyt oikein on?
Nainen leijui ilmassa odottavana. Hänen ympärillään oli yhä punainen sädekehä. Sir Ferant katseli hieman epäillen muita. Kudast istuskeli rauhassa, niin kuin kiista ei ollenkaan koskenut häntä.
- Minä tutkin kohta kaikki jos kukaan ei tunnusta kenellä se on, inkvisiittori uhkasi.
Daegan käveli Kudastin vierelle.
- Minä odotan, keisari, nainen sanoi tyynesti Daegamille.
Piispa näytti varsin ilmeettömältä. Bas murahti. Daegam kysyi kovaan ääneen:
- Kenellä se kivi nyt on?
- Niin, kertokaa heti paronille, sir Garin säesti.
Inkvisiittori käveli Maelcumin luokse. Sir Ferant sanoi pienen hiljaisuuden jälkeen:
- En usko, että se on kenelläkään meistä.
- Tyhjennäs taskusi, inkvisiittori sanoi Maelcumille.
- Minulla mitään kiviä ole, Maelcum ärähti.
- Joutukaa, sillä Jumalattaren kärsivällisyys ei ole loputon vetkuttelua kohtaan, nainen sanoi yläilmoista.
Inkvisiittori käveli piispan luokse. Piispa näytti valpastuvan ja katsoi inkvisiittoria torjuvasti.
- Onko se sinulla? inkvisiittori kysyi.
- Ei, piispa vastasi arvovaltaisesti.
Sir Ferant virnisti ja sanoi:
- Ai eikö se kivi olekaan inkvisiittorin oma? Vai miksi tuo nainen sen tahtoo?
- Jumalatar haluaa sen, nainen vastasi tyynesti.
- Mitä sinulla on kaapusi alla? inkvisiittori kysyi piispalta.
- Jätä piispa rauhaan, Daegam käski.
- Ei mitään erityistä, piispa vastasi välttelevästi.
- Avaa se kaapusi, inkvisiittori komensi.
Daegam lähti astelemaan piispan luokse.
- Herra inkvisiittori, älkää olko typerä, piispa ärähti.
- En ole typerä, avaa se nyt, inkvisiittori vastasi.
- Minulla ei ole mitään tietoa kivestänne, piispa lisäsi ärtyneesti.
- Avaa nyt vain se kaapu, inkvisiittori sanoi kärsimättömästi.
- Suosittelen teitä epäilemään muita, sillä takanani on Pyhän Ehilmin voima, piispa sanoi uhkaavasti.
- Kunhan nyt vain avaat sen kaapusi, inkvisiittori sanoi.
- Nyt se sekosi lopullisesti, Kudast mutisi.
- Lopettakaa heti sopimattomat ehdottelunne, piispa ärähti saaden inkvisiittorin sanat varsin epäilyttävään valoon.
- Hänen ei tarvitse tehdä mitään sinun käskyjesi mukaan, Daegamkin sanoi inkvisiittorille.
Sir Ferant huokaisi ja katsoi närkästyneenä inkvisiittorin toimia. Bas murahti ja hypisteli keihästään.
- Sinun kaapusi ei ole ennen ollut noin paksu, inkvisiittori sanoi piispalle.
- Kuvittelette vain, piispa vastasi inkvisiittorille hiukan halveksivaan sävyyn.
Daegam katseli piispaa tarkastelevasti.
- En kuvittele, inkvisiittori ärähti. Avatkaa nyt vain se kaapu.
Sir Ferant sanoi hieman hämmästyneenä inkvisiittorin toimista:
- Ai epäiletkö muka piispaa varkaaksi?
- Lopettakaa houreenne, piispa komensi terävästi inkvisiittoria. Tämä on suorastaan loukkaavaa, hän sanoi kylmästi. Ette taida ymmärtää loukkaavanne epäilyksillänne myös paronia. Jokainen paronin piispaa vastaan kohdistettu syytös kohdistuu myös hänen herraansa vastaan.
- Phedrus, kellään meistä ei nyt taida olla sitä kiveä, Daegam sanoi.
- Paroni, saanen tutkia taskusi? inkvisiittori ehdotti.
Piispa päästi järkyttyneen tuhahduksen. Daegam katsoi inkvisiittoria pöyristyneenä. Sir Garin näytti kauhistuneelta.
- On sinulla otsaa, Daegam sanoi.
Sir Ferant huokaisi ja pudisteli päätään.
- No jospa nyt tyhjentäisit ne taskut, inkvisiittori kehotti.
- Nyt olette mennyt liian pitkälle, piispa sanoi kylmästi inkvisiittorille.
- Jospa mieluummin kuritan sinua ja heitän rappusia alas, Daegam ärähti. Meillä ei ole kiveä. Ja jos minulla se olisi, antaisin sen tuolla naiselle.
Piispa nyökkäsi Daegamin sanoille.
- Se on jollain meistä koska tuo tuli tänne, inkvisiittori sanoi ja osoitti halveksivasti naista.
- Haluan teiltä kiven pian, nainen sanoi rauhallisesti. Toivon, että keisari antaa sen suosiolla Jumalattaren siunausta ja palvelusta vastaan. Muuten täytyy käyttää pakkokeinoja. Se, kenellä kivi on, ojentakoon sen tytölle.
Daegam taputteli varmuuden vuoksi omia pussejaan vyöllä tutkiakseen, oliko niissä mitään ylimääräistä.
- Ette kai halua suututtaa Jumalatarta? nainen kysyi pehmeän uhkaavasti.
- Tuskin, Daegam vastasi.
Nainen käänsi katseensa Maelcumiin päin.
- Anna kivi nyt tytölle, nainen sanoi rauhallisella äänellä.
Daegam katsoi Maelcumiin.
- Ööh, Maelcum mutisi ja raapi päätään.
Sir Ferant kurtisti kulmiaan ja katsoi myös Maelcumia. Inkvisiittori lähti juoksemaan tyttöä kohti miekka valmiina, laittoi miekan tytön kurkulle ja katseli Maelcumia.
- Kukaan ei anna kiveä tälle tytölle, inkvisiittori sanoi.
Nainen ei näyttänyt hätkähtävän inkvisiittorin teosta. Hän katsoi vieläkin kiinteästi Maelcumia.
- Mikä kivi? Maelcum kummasteli.
- Se, joka sinulla on jossakin, nainen vastasi lempeästi Maelcumille.
- Ei minulla mitään kiviä ole, Maelcum kiisti ja taputteli panssareitaan.
- Sepä nähdään, nainen sanoi rauhallisesti.
Daegam lähti astelemaan Maelcumin luokse. Nainen heilautti kättään ja kuunvaloa alkoi lähestyä Maelcumia. Kuunvalo lähti liikkeelle siitä säteestä, joka heijastui katon läpi. Maelcum seisoi paikoillaan kummastuneen näköisenä. Sir Ferant otti käden pois Ayzabelin olalta. Daegam kiristi hieman vauhtiaan ja kysyi Maelcumilta:
- Onko sinulla sitä kiveä?
- Ei, Maelcum vastasi. Ei ainakaan pitäisi olla.
Daegam kääntyi katsomaan ylhäällä leijuvaa naista. Kuunvalo lähestyi yhä Maelcumia.
- Jumalattaren valo selvittää kyllä asian, mutta se voi koitua kohtalokkaaksi, nainen sanoi rauhallisesti.
Valo oli melkein jo Maelcumin kohdalla.
- No perkele, Maelcum ärähti ja lähti perääntymään.
Sir Ferant seurasi tarkkaavaisena sivussa. Kuunvalo seurasi Maelcumia nyt nopeasti ja ympäröi hänet.
Maelcum hieroi silmiään.
Valo näytti jotenkin kummasti vääristävän Maelcumin muotoa ja maalasi hänet punaiseksi. Nainen näytti odottavalta yläilmoissa.
Maelcum horjui hieman, kunnes kaatui maahan. Kudast katseli kiinnostuneena. Maelcum näytti varsin tiedottomalta, vaikka hänen silmänsä olivat auki. Valo vetäytyi Maelcumin päältä nyt. Nainen kehotti Daegamia:
- Tutki hänet nyt, keisari.
Daegam käveli Maelcumin viereen, laskeutui polvensa varaan ja alkaa tutkia, mitä Maelcumilla oli.
- Ei hänellä sitä ole, Daegam sanoi.
- Älä koske kiveen paljain käsin, nainen varoitti Daegamia. Katso myös haarniskoista.
Daegam koettu taputella Maelcumin haarniskoita.
- Riisu ne kokonaan, nainen kehotti.
- Kivestä ei ole haittaa jos koskee paljain käsin, inkvisiittori sanoi. Paitsi jos on kaoottinen niin siitä on haittaa.
- Siitä on haittaa keisarille, nainen vastasi arvoituksellisesti.
Daegam laski laatikon maahan ja irrotti kilpensä sen päälle. Sitten hän rupesi kiskomaan Maelcumin panssareita pois. Sir Ferant katsoi Ayzabelin vierellä paronin puuhastelua, kun tämä kiskoi Maelcumin haarniskan pois, eikä alta löytynyt mitään kiveä.
- Hän on saattanut kätkeä sen vaatteidensa alle, nainen sanoi rauhallisesti.
Daegam tivasi kiukkuisena:
- Mistä epäilette, että se on hänellä edes?
Nainen vain pudisti päätään hiukan hymyillen.
- Etsikää, keisari, hän kehotti.
Daegam taputteli Maelcumin vaatteita ja sanoi sitten:
- Ei se kivi hänellä ole.
- Hän on saattanut kätkeä sen vielä visumpaan paikkaan, nainen sanoi vihjaavasti.
Daegam nappasi kilven maasta ja kiinnittää sen. Sitten hän poimi laatikon takaisin kainaloonsa.
- Hänet pitää tutkia tarkemmin, nainen sanoi rauhallisesti.
- Tutki itse! Daegam kivahti.
Nainen pudisti päätään ja käänsi katseensa toisiin päin. Inkvisiittori käveli Maelcumin luokse ja Daegam astui muutaman askelen sivummalle. Nainen leijui ilmassa odottavana. Nuori tyttö seisoi vain paikoillaan katse maahan luotuna.
Inkvisiittori otti Maelcumin miekan ja yritti avata kahvaa.
Inkvisiittori ei saanut kahvaa auki. Hän tiputti miekan maahan.
Kudast istuskeli sivussa patsaan juurella ja katseli muiden tekemisiä. Nainen odotti kärsivällisesti. Inkvisiittori käveli taas lähelle tyttöä. Tyttö seisoi vain paikoillaan.
- Tutkikaa hänet, nainen kehotti seuruetta yleisesti.
Sir Ferant lähti kävelemään paronia kohti. Naisen katse lukkiutui sir Ferantiin, joka pudisti päätään turhautuneena ja jatkoi kävelyään. Sir Ferant saapui paronin luo ja kuiskasi tälle jotain.
Naisen silmät kapenivat ja hän tarkkaili sir Ferantia ja paronia. Inkvisiittori käveli kärsimättömästi tytön ympärillä.
Maelcum nytkähti hieman ja päästeli epämääräisiä ääniä. Nainen leijui hiukan alemmas Daegamia ja sir Ferantia kohti. Sir Ferant lopetti kuiskailun ja katsoi naista. Nainen pysytteli silti tarpeeksi korkealla, ettei inkvisiittori päässyt häneen käsiksi. Nainen katsoi tyynesti Daegamia ja sir Ferantia. Daegam tuijotti vihaisena naista.
- Haluan nyt kiven, nainen sanoi rauhallisesti.
Sir Ferant liikuskeli hieman hermostuneena paikoillaan. Naisen katse tarkasteli terävästi Daegamia ja sir Ferantia.
- Meillä ei ole sitä, Daegam yritti sanoa.
Sir Ferant vilkaisi inkvisiittoria ja nyökkäsi ehkä hieman hätäisesti ja vakuuttavasti paronin puheille.
- Tutkikaa hänet kunnolla, nainen sanoi ja viittasi Maelcumiin. Tiedätte kyllä, mihin ihmiset piilottavat esineitä.
Maelcum mutisi ilmeisesti kirouksia ja liikkui hieman lisää. Inkvisiittori asteli taas Maelcumin luokse ja tutki hänen kenkänsä. Sitten inkvisiittori yritti vielä availla miekan kahvaa. Nainen katsoi odottavana sir Ferantia ja Daegamia.
- Kiirehtikää, jottei minun olisi pakko viedä ystäväänne Kuuhun tutkittavaksi, nainen sanoi.
Maelcum liikutti kättään vaivalloisesti kohti inkvisiittorin pitelemää miekkaansa. Inkvisiittori perääntyi Maelcumista ja yritti availla miekan kahvaa.
- Sinä... perkele... Maelcum mutisi.
Sir Ferant sanoi varman kuuloisena:
- Se ei ole Maelcumilla missään.
Inkvisiittori yrittää avata kahvaa väkisin.
- Miekkani... Tapan sen, Maelcum mutisi.
- Älä nyt hajota hyvää miekkaa, Daegam varoitteli inkvisiittoria.
- No mitenkäs aiot? inkvisiittori kysyi.
Inkvisiittori tiputti miekan maahan. Sir Ferant pudisteli päätään ja tuntui kovin mietteliäältä.
- Tutkikaa hänet jo vihdoin, nainen sanoi äänessään nyt jo uhkaa.
Inkvisiittori alkoi tutkia Maelcumin vaatteita.
- Varoitan viimeisen kerran, että tutkikaan hänet LÄPIKOTAISIN, nainen sanoi.
- Painu helvettiin, Maelcum ärähti ja koetti ryömiä kohti miekkaansa.
- Muuten vien hänet Kuuhun tutkittavaksi, nainen sanoi uhkaavasti.
Sir Ferant käveli kohti pikkutyttöä uteliaan näköisenä.
- No minähän tutkin häntä kokoajan, inkvisiittori sanoi naiselle.
Nainen tuhahti ja sanoi:
- Vain hölmö piilottaisi kiven vaatteisiinsa.
Maelcum kiroili vuolaasti ja kompuroi pystyyn. Inkvisiittori näytti mietteliäältä ja kuiskasi jotakin Maelcumille. Sir Ferant pysähtyi kesken matkan ja päätti kysyä naiselta:
- Miksi sinä tahdot kiven? Onko se sinun?
Nainen ei vastannut sir Ferantille vaan seurasi inkvisiittoria ja Maelcumia.
- Kerro missä se kivi on niin annan miekkasi.
Maelcum nosti miekkansa maasta.
- Se kivi on minun, inkvisiittori sanoi. Hän haluaa sen koska ei halua että sillä paljastetaan kaaosta.
Sir Ferant kohautti olkiaan ja sanoi vihjaavasti:
- Olisi vaan kiva tietää myös tältä naiselta.
Sir Ferant lähti taas kävelemään pikkutyttöä kohti. Tyttö seisoi vain paikoillaan katse maahan luotuna.
- Minulla ei ole mitään helvetin kiviä! Maelcum karjui heristäen miekkaansa.
- Sano missä se kivi on niin etsin sen! inkvisiittori huusi naiselle.
Nainen teki kädellään liikkeen ja valo alkoi taas lähestyä Maelcumia. Sir Ferant polvistui tytön eteen, jotta näki suoraan hänen silmiinsä ja kuiskasi tälle jotain. Inkvisiittori alkoi tutkia Maelcumin kilpeä.
- Se voi olla hänen peräaukossaan, nainen kivahti nyt ärtyneesti.
- Kaivetaanpa löytyykö sinun perseestäsi! Maelcum karjaisi ja heilautteli miekkaansa naista kohti.
Sir Ferant katseli pikkutyttöä kummissaan. Nainen ei näyttänyt paljon Maelcumin purkauksista välittävän.
- Onko se siis siellä? inkvisiittori kysyi naiselta.
- Hyvin mahdollista, nainen vastasi.
Sir Ferant tuhahti ja käveli uudestaan paronin luo. Hän kuiskasi taas paronille salavihkaisesti jotain, kun oli saapunut tämän luokse.
Inkvisiittori aikoi ottaa Maelcumin housut pois. Maelcum karjahti ja paiskasi naista miekallaan. Miekka kuitenkin kieppui harmittomasti ohi.
Inkvisiittori kuiskasi Maelcumille jotakin. Nainen huudahti ja valo syöksyi kohti Maelcumia ja inkvisiittoria. Sir Ferant huusi naiselle:
- Lopeta!
Maelcum huitaisi inkvisiittoria sivummalle. Inkvisiittori kierähti pois.
Maelcum mylvi raivon vallassa ja loikkasi sivummalle. Valo kuitenkin ympäröi Maelcumin. Sir Ferant sipitti jotain paronin kanssa.
- Minä yritän tässä etsiä sitä kokoajan, hullu akka, inkvisiittori ärähti. Älä nyt vie sitä vielä mihinkään.
Nainen ei vastannut. Hän piti sirpistään kiinni katse Maelcumiin suunnattuna. Daegam huudahti kuuluvasti:
- Lopeta nainen, tiedän missä kivi on!
Valo oli saanut taas Maelcumin aivan punaiseksi ja vääristyneeksi. Daegam lähti astelemaan tyttöä kohti sir Ferant rinnallaan. Inkvisiittori juoksi tyttöä kohti. Valo poistui Maelcumin ympäriltä ja nainen kääntyi nyt Daegamiin päin. Daegam nopeutti hieman vauhtiaan, mutta ei alkanut juosta. Inkvisiittori pääsi tytön luokse silti ensimmäisenä.
- Kukaan ei anna sitä kiveä tälle tytölle, inkvisiittori sanoi ja piteli miekkaa tytön kaulalla.
Maelcum huohotti raskaasti. Tytön katse oli vieläkin maahan luotu, eikä hän vaikuttanut hermostuneelta. Kudast istuskeli yhä rauhallisesti paikallaan, vaikkakin katseli tapahtumia kiinnostunut ja jännittynyt ilme kasvoillaan.
- Miten nyt annan kiven sinulle ja mistä teidän, että puhut totta? Daegam kysyi naiselta.
- Päästä hänestä irti, nainen sanoi inkvisiittorille rauhallisesti.
Sir Ferant nyökkäsi naisen sanoille.
- Anna kivi tytölle, nainen vastasi Daegamille.
- No enhän päästä, inkvisiittori tokaisi. Kaikki teidän kaltaisenne ansaitsevat kuoleman, hän sanoi naiselle.
Maelcum lähti astelemaan tyttöä kohti kasvot vihan vääristämänä. Nainen huokasi ja sanoi inkvisiittorille:
- Jumalattaren voima murskaa sinut.
- Minä en yhtään epäröi tappaa tätä tyttöä, inkvisiittori varoitti. Ja Arkatin voima silpoo sinut.
Sir Ferant asteli Maelcumin eteen.
- Hän on vain arvoton pelinappula, nainen sanoi rauhallisesti.
- Phedrus, luuletko että jollain yhdellä helvetin tytöllä on jotain merkitystä? Daegam ärähti ja jäi seisomaan muutaman metrin päähän tytöstä.
- Vaikka hänet tappaisit, hänen sielunsa lähtee Teelo Norrin luokse, nainen sanoi inkvisiittorille.
- Se kivi kuuluu minulle, inkvisiittori sanoi.
Sir Ferant seisoi Maelcumin edessä, ettei tämä päässyt lähemmäksi tyttöä. Nainen ryhtyi loitsimaan ilmassa. Maelcum tuijotti hetken sir Ferantia ja iski karjaisten nyrkkinsä tämän rintaan. Sir Ferant hätkähti iskusta, joka ei kuitenkaan päässyt panssaria pidemmälle.
Punainen valonpurkaus lähti naisen käsistä ja osui inkvisiittoria. Sir Ferant tönäsi Maelcumin kauemmaksi ja veti miekkansa huotrasta. Maelcum tuijotti sir Ferantia raivoisa irvistys kasvoillaan. Sir Ferant katsoi Maelcumia pettyneenä pitäen miekkaansa edessään.
- Minä tapan sen tytön! Maelcum raivosi.
Valonpurkaus ei näyttänyt vaikuttavan inkvisiittoriin. Nainen katsoi inkvisiittoria tyynenä, mutta sir Ferant pudisti päätänsä. Samassa inkvisiittori löi tyttöä miekallaan. Näkymätön voima näytti pysäyttävän inkvisiittorin miekan ennen kuin se pääsi osumaan tyttöön.
- Saatanan gbajilainen! inkvisiittori karjaisi. Tule tänne taistelemaan!
Samassa naisen ilme muuttui vihaiseksi ja hän syöksyi sirppinsä kanssa kohti inkvisiittoria. Maelcum ärähti ja lähti noutamaan heittämäänsä miekkaa.
- Jumalattaren viha tuhoaa sinut! nainen huusi.
Daegam karjaisi Maelcumille:
- Miksi helvetissä haluat tappaa tuon tytön?
- Niin niin, inkvisiittori sanoi naiselle itsevarma ilme kasvoillaan.
Sir Ferant laittoi miekkansa puolestaan Maelcumin kurkulle ennen kuin tämä ehti lähtemään.
- No kun ei tuo helvetin eukkokaan suostu tulemaan tapettavaksi! Maelcum ärjäisi.
Kudast lähti hivuttautumaan kauemmas taistelusta piispan lähelle. Sir Ferant sanoi tympääntyneenä tilanteeseen:
- Äläpäs nyt Maelcum tee mitään typerää.
Naisen sirppi alkoi säteillä valoa. Hän torjui sirpillään inkvisiittorin iskun. Nainen löi takaisin inkvisiittoria, joka pisti kilpensä naisen sirpin iskun eteen ja torjui sen. Inkvisiittori löi naista taas, mutta nainen torjui. Nainen sivalsi sirppinsä kohti inkvisiittoria, muttei löytänyt tyhjää tilaa lyödä.
Daegam vetäisi miekkansa huotrasta. Sir Ferant tuuppasi paronia kevyesti vapaalla kädellään pikkutyttöä kohti, aivan kuin olisi vihjaissut sillä jotain. Sir Ferant piti kuitenkin miekkaansa Maelcumin kurkulla.
Inkvisiittori löi naista miekallaan. Nainen torjui sirpillään helposti inkvisiittorin iskun. Sirppi säteili voimakasta punaista valoa. Nainen huitaisi sirppinsä inkvisiittorin kättä kohti, mutta inkvisiittori sai kilpensä iskun eteen.
Samassa Maelcum loikkasi taaksepäin pois sir Ferantin ulottuvilta, mutta kompuroi omiin jalkoihinsa ja tärähti istualleen maahan. Daegam lähti kohti naista miekka valmiina.
- Pysy sinä poissa, paroni, inkvisiittori kehotti.
Sir Ferant käveli huvittuneena Maelcumia kohti, asetti miekan Maelcumin naaman eteen ja virnisti.
Inkvisiittori huitaisi näyttävän iskun kohti naista. Nainen torjui maagisella sirpillään. Sirppi kärsi hiukan vahinkoa inkvisiittori hurjasta iskusta ja inkvisiittorin miekka osui vielä kevyesti naista, mutta pysähtyi hänen maagisiin suojiinsa. Inkvisiittorin kehotuksesta huolimatta Daegam iski naista miekallaan, mutta isku halkoi vain harmittomana ilmaa. Sir Ferant katsahti tyrmistyneenä paronia.
Sir Ferant seurasi taistelua ja sanoi Maelcumille:
- Äläpäs nyt.
Bas murahti ja hänen keihäänsä alkoi palaa. Maelcum kompuroi pystyyn välittämättä sir Ferantin miekanheristelystä. Sir Ferant painoi miekan Maelcumin kurkulle, kun tämä oli nousemassa.
Nainen huitaisi sirpillään inkvisiittoria, joka laittoi vaivattomasti kilpensä naisen sirpin iskun eteen. Daegam huitaisi miekallaan naista, mutta iskun vähäiset tehot pysähtyivät kokonaan naisen maagisiin suojiin Inkvisiittori huitaisi taas näyttävästi ja hurjalla voimalla naista. Inkvisiittorin hurja isku upposi silti naisen maagisiin suojiin.
Maelcum huitaisi sir Ferantin miekan syrjään ja syöksyi maasta miekkaansa kohti. Sir Ferant murahti harmissaan, kun keskittyi liikaa taisteluun eikä Maelcumiin.
Nainen huitaisi raivokkaasti inkvisiittorin vatsaa kohti. Inkvisiittori sai taas kilpensä iskun eteen. Inkvisiittori löi jälleen miekallaan hienosti ja aika voimakkaasti naisen oikeaa jalkaa kohti. Nainen ei ehtinyt saada sirppiään iskun tielle. Inkvisiittorin miekka osui naista voimakkaasti jalkaan ja nainen kaatui maahan veren syöksähtäessä esiin. Daegam iski taas naista mutta iskun voima jäi varsin heppoiseksi eikä iskulla ollut toivoakaan naisen mahtavia suojia vastaan.
Inkvisiittori yritti survaista miekkaansa naiseen karjahduksien saattamana, mutta nainen torjui. Sir Ferant katsahti epätoivoisena naista ja inkvisiittoria. Maelcum nappasi miekkansa maasta ja syöksyi naista kohti huutaen:
- Kaivetaanpa nyt niitä kiviä!
Bas heitti palavan keihäänsä naista kohti karjahduksen saattelemana. Kuitenkin keihäs vain kimmahti pois naisen maagisista suojauksista. Nainen huitaisi maasta käsin inkvisiittoria hilliten itsensä kerrassaan mainiosti, mutta inkvisiittori sai laitettua kuitenkin kilpensä sirpin iskun eteen.
Sir Ferant ei yrittänyt estää Maelcumia vaan laittoi miekkansa huotraan pettyneenä. Sir Ferant käveli sir Kennardin luo ja jäi sinne seuraamaan taistoa. Daegam astui muutaman askeleen poispäin perääntyen taistelusta.
Inkvisiittori survaisi miekkansa maassa olevaa naista kohti karjahduksien saattamana. Nainen torjui inkvisiittorin miekan sirpillään. Hänen ilmeensä oli keskittynyt, muttei lainkaan pelokas. Nainen huitaisi sirpillään inkvisiittoria, muttei osunut.
Maelcum kohotti miekkansa päänsä päälle ja iski naista oikeaan jalkaan. Isku kuitenkin jäi suojiin. Inkvisiittori löi myös naista mutta sekin isku upposi vain taikasuojiin.
Daegam alkoi loitsimaan.
- Pysykää te poissa. Olen tottunut taistelemaan näitä vastaan! inkvisiittori huudahti Daegamille ja Maelcumille taistelun lomasta.
Maelcum huitaisi vuorostaan toista jalkaa, mutta tuloksetta. Nainen kirosi vieraalla kielellä ja tavoitteli inkvisiittoria sirpillään. Inkvisiittori ei saanut aivan kilpeään iskien tielle. Naisen sirppi osui todella kovalla voimalla inkvisiittorin vasempaan jalkaan. Magian voima työntää sen inkvisiittorin panssareista läpi ja inkvisiittori karjahti kivusta. Verta purskahti haavasta. Haava oli lähes yhtä paha kuin naisen jalassa, mutta inkvisiittori kestävänä miehenä oli pystyssä.
Daegam epäonnistui loitsussaan.
Inkvisiittori löi naista, joka ei saanut sirppiään iskun tielle. Maelcum huitoi raivoissaan miekallaan, mutta isku helähti lattiaan. Inkvisiittori survaisi miekkansa naisen vasempaan jalkaan. Miekka lävisti panssarit ja teki pienen haavan vasempaan jalkaan. Nainen ei päästänyt äännähdystäkään, vaikka verta taas vuoti. Sen sijaan hän tavoitteli vieläkin sirpillään inkvisiittoria, joka sai juuri ja juuri kilven naisen iskun eteen.
Daegam rupesi irrottamaan kilpeään. Sir Ferant katsoi syyttävästi paronia. Daegam viskasi kilpensä maahan ja alkoi loitsia. Hän yritti loitsia jotakin inkvisiittoriin, mutta epäonnistui.
Inkvisiittori löi taas armoton ja väsymätön ilme kasvoillaan naista. Nainen torjui sirpillään. Hänen otsaltaan valui jo hiki ja samalla verta vuoti jaloista. Nainen suuntasi sirpiniskun inkvisiittoriin, mutta vaihtoikin äkisti suuntaa Maelcumiin, joka heittäytyi täydellä painollaan naisen päälle hamuillen otetta asekädestä.
- Mene pois! Sinusta ei ole mitään hyötyä tässä taistelussa! inkvisiittori huusi Maelcumille.
Maelcum onnistui nipin napin väistämään naisen iskun.
Daegam aloitti loitsimisen uudestaan. Hänen ilmeensä alkoi olla jo varsin epätoivoinen, kun loitsu ei onnistunut vieläkään.
Inkvisiittori löi raivokkaasti naista. Nainen näytti varsin tyytymättömältä, eikä onnistunut torjumaan inkvisiittorin iskua. Inkvisiittorin miekka raapaisi naarmun oikeaan jalkaan. Nainen älähti nyt tukahdetusti, kun sai taas miekasta. Sir Ferant huusi sivummalta:
- Lopeta, inkvisiittori!
Daegam aloitti taas loitsimisen, muttei onnistunut vieläkään loitsussaan.
- Sinä kuolet. Sinä et mahda mitään arkatin voimille! inkvisiittori raivosi naiselle, eikä kuunnellut sir Ferantin puheita.
Maelcum heilautti päänsä taaksepäin ja pamautti otsallaan naista kasvoihin saamatta ihmeempiä aikaan. Sir Ferant karjaisi turhautuneena:
- Jos hän voi parantaa voimillaan sir Kennardin niin annetaan hänen tehdä se!
- Sinusta ei edelleenkään ole apua! inkvisiittori karjaisi Maelcumille.
Nainen alkoi nyt leijua ylöspäin kuunsädettä pitkin. Veri hänen jaloistaan tipahteli pisaroina maahan. Inkvisiittori yritti lyödä vielä miekallaan naista, mutta löi varsin tehottomasti, kun nainen oli jo ilmassa. Miekka ei lävistänyt maagisia suojuksia.
Daegam alkoi loitsia vielä. Loitsu ei onnistunut vieläkään ja Daegam päätti lopettaa loitsiskelun.
Nainen nousi jo inkvisiittorin tavoittamattomiin. Hän puristi vuotavaa jalkaansa hilliten itsensä. Kudast ampui vasaman kohti naisen vasenta jalkaa. Vasama tosin kilpistyi naisen taikuussuojista.
- Sinä ja sinun murskaava jumalattaresi! inkvisiittori huusi ivallisesti naiselle.
Samassa lensi Basin palava keihäs ja osui naista vatsaan pahasti. Nainen parahtaa ja keihäs putosi maahan. Daegam sääti jotain kukkaronsa kanssa.
- Tule alas niin päätetään taistelu! inkvisiittori huusi naiselle.
Maelcum nousi pystyyn napaten miekkansa käteensä. Nainen näytti olevan varsin huonossa kunnossa ja hän leijaili kuunsäteen mukana katon aukkoa kohti. Hän katosi aukosta jonnekin ulos pimeyteen ja koko kuunsäde katoaa hänen mukanaan. Sir Ferant lysähti pettyneenä maahan istumaan sir Kennardin viereen.
- Säälittävä gbajilainen! inkvisiittori karjui.
- Kiviä perseessä, Maelcum jupisi marssiessaan panssareidensa luo.
Inkvisiittori käveli tytön luokse. Daegam laittoi miekkansa takaisin huotraan.
- Kuole senkin gbajilaisen apuri, inkvisiittori mutisi kävellessään tytön luokse.
Tytön katse oli yhä maassa. Inkvisiittori oli valmiina lyömään tyttöä. Daegam katsoi inkvisiittorin toimia kulmiaan kurtistaen. Tyttö itse ei näyttänyt estelevän inkvisiittoria vaan seisoi vain liikkumatta paikallaan. Sir Ferant nousi takaisin ylös ja lähti päättäväisenä astelemaan paronia kohti. Maelcum kiskoi panssareita päällensä jupisten:
- Olisi ollut minun vuoro ronkkia sen aivoja.
Inkvisiittori löi tyttöä, mutta miekka osui johonkin maagiseen suojaan. Tyttö seisoi iskusta huolimatta liikkumatta paikallaan yrittämättä paeta. Sir Ferant saapui paronin luo ja kuiskasi tälle taas jotain.
- Hän on jo käytännössä kuollut koska on ollut saastaisen gbajilaisen palvelijana, inkvisiittori ärähti turhautuneena.
- Ja tuokin kuvatus on muiden kätyriksi kääntynyt, Maelcum sihahti mulkoillessaan sir Ferantia.
Inkvisiittori yritti ottaa kädellään kiinni tytön kurkusta, mutta jokin maaginen voima esti häntä saamasta kättä kaulalle. Sir Ferant pukahteli vihaisena jotain paronille. Daegam tokaisi sir Ferantille:
- Hän oli selvästi paha, eikä hänelle parane antaa mitään mitä hän haluaa.
- Niin, inkvisiittori totesi katsoen sir Ferantia.
Daegam lähti astelemaan tytön luokse, mutta sir Ferant ottaa paronista kiinni ja kuiskasi tälle jotain vielä. Daegam pysähtyi ja katsoi sir Ferantia.
- Maelcumista ei ollut kyllä mitään apua mutta ei sinun olisi pitänyt laittaa miekkaa hänen kurkulleen, inkvisiittori sanoi sir Ferantille. Mutta paroni. Haluaisin sen kiveni nyt takaisin.
- Rauhoittukaa nyt, piispa sanoi.
Sir Ferant katsoi paronia vetoavasti eikä kuunnellut inkvisiittorin puheita. Daegam tokaisi tylysti sir Ferantille:
- Teen itse päätökseni.
Bas oli hakenut keihäänsä. Sir Ferant karjaisi ääneen:
- Se oli parannuksen takia!
- Irrota otteesi minusta, Daegam käski.
- Se eukko sorkki aivojani, Maelcum sanoi. Harmi kun ei saatu henkeä pois.
Sir Ferant päästi paronista irti ja kiroili vuolaasti. Daegam asteli tytön luokse. Sir Garin näytti varsin tuskaiselta ja vaivautuneelta.
- Se yritti tehdä saman minulle, inkvisiittori virkkoi Maelcumille. Mutta minä tunnen noiden kaltaisten temput. Olenhan taistellut heitä vastaa jo pitkään.
Tytön katse oli yhäkin maahan luotu ja Daegam tutkiskeli häntä katseellaan.
- Paroni, anna se kiveni nyt takaisin, inkvisiittori kehotti.
Sir Ferant lopetti kiroilun ja katsoi paronia.
- Ei se piru toisella kertaa enää onnistunut, Maelcum mutisi.
- Ehkä meidän kannattaisi lähteä täältä? Kudast ehdotti. Se nainen saattaa hakea apua.
Daegam kiersi tytön eteen ja koetti saada kättään tämän leualle. Jokin maaginen voima torjui Daegamin käden. Inkvisiittori asteli paronin luokse. Maelcum noukki kilpensä maasta ja laittoi miekan vyöllensä.
- Tyttö, lähde pois täältä, Daegam kehotti.
Tyttö nosti nyt päänsä ylös ja katsoi Daegamia tyynesti. Daegam katsoi tyttöä silmiin ja kysyi:
- Vai tännekö ajattelit jäädä seisoskelemaan?
- Kuoleman hän ansaitsee, inkvisiittori tokaisi ja laittoi kilpensä ja miekkansa pois.
Daegam katsoi vain tyttöä silmiin ja kysyi:
- Ymmärrätkö minua?
Tyttö katsoi myös Daegamia aivan rauhallisena, eikä hänen ilmeensä näyttänyt muuttuvan Daegamin sanoista.
- Paroni, antakaa se kiveni takaisin, inkvisiittori kehotti taas.
- Olkaa nyt rauhallisesti, inkvisiittori, piispa kehotti varoittavasti.
- Ja mitä sinä oikein piilottelet siellä kaapusi alla? inkvisiittori kysyi piispalta.
- En mitään, piispa vastasi nyt hiukan huvittuneena.
- Se kivi kuuluu minulle, on kuulunut jo monta vuotta ja tarvitsen sitä vielä kun puhdistan maitanne, inkvisiittori sanoi paronille.
- Olette tosiaan irstas mies, piispa sanoi huokaisten inkvisiittorille.
Daegam tuijotti vieläkin tyttöön, joka vastasi katseeseen pelkäämättä.
- Perhanan likka, Daegam murahti. Vastaa nyt jotain.
- Vai että irstas, inkvisiittori totesi hieman huvittuneena.
- Kun tahdot tonkia ihmisiä, piispa sanoi hiukan huvittuneesti inkvisiittorille. Olisit käpälöinyt häntä, hän lisäsi ja nyökkäsi Maelcumiin päin. Ja myös minun kaapuni alle tahdoitte päästä.
Daegam koetti laskea kättään tytön olkapäälle, mutta se ei onnistunut.
- Vai että tonkia, inkvisiittori sanoi piispalle. Haluan tietää mitä sinä piilottelet siellä. Ota vain tavarasi pois sieltä niin en tongi.
- Etsiä nyt kiviä toisten peräpäästä, Maelcum naurahti hieman.
Tyttö sanoi jotakin Daegamille vieraalla kielellä ja käänsi kätensä rauhaneleeseen. Sir Ferant katsoi Maelcumia synkkä ilme kasvoillaan, eikä nauranut yhtään.
- Minulla ei tosiaan ole mitään erityistä tavaraa kaapuni alla, piispa sanoi painokkaasti.
- Häslätä nyt toisen vastustajan päällä, inkvisiittori sanoi.
Daegam nyökytteli tytölle ja näytti itsekin epämääräistä rauhanelettä kädellään.
- Olisit saanut vielä miekasta, inkvisiittori sanoi Maelcumille.
- Mitä teemme nyt, paroni? piispa kysyi.
- Mutta sinulla on jotain kaapusi alla mitä siellä ei ennen ollut. Vai oletko raskaana? inkvisiittori kysyi ivallisesti piispalta.
- Meidän tosiaan kannattaisi lähteä täältä, se nainen palaa hyvin todennäköisesti hakemaan kiveään, Kudast huomautti.
- Siellä ei ole mitään, sen voin vannoa vaikka Pyhän Ehilmin parran kautta, piispa sanoi jyrkästi.
Daegam rapsutti hetken hajamielisesti parransänkeään ja kysyi sitten:
- Kukaan teistä ei varmaan osaa puhua tämän tytön kanssa?
Linnut palailivat Daegamin luokse piiloista, joihin ne olivat livahtaneet taistelun aikana.
- Sinulla on näössäsi vikaa, Kudast selitti inkvisiittorille, joka asteli tytön luokse.
Tyttö kohottaa pelkäämättä katseensa inkvisiittoriin, joka alkoi puhua tytölle jotain vieraalla kielellä. Tyttö ei vastannut inkvisiittorille.
- Meidän varmaan kannattaa lähteä jatkamaan matkaa, jos kaikki ovat kunnossa, Daegam arveli.
Sir Ferant nyökkäsi ja sanoi ohimennen:
- Niin on kai parasta. Vaikka olisimme voineet saada vaikka mitä täällä aikaan.
Inkvisiittori jatkoi puhumista tytölle vieraalla kielellä.
- Teidän on päätettävä, mitä teemme, piispa sanoi Daegamille. Täällä ei ole tosiaan turvallista, kun katossa on aukko. Se kuunoita saattaa hakea apuvoimia.
Sir Ferant lähti sir Kennardin luokse ja alkoi nostaa tätä ylös.
- Ovatko kaikki kunnossa? Daegam kysyi.
Sir Ferant sanoi paronille ivallisesti:
- Ei ole, vaikka olisi voinut olla.
- Lakkaa sinä valittamasta, Daegam käski. Kaaoksen kanssa veljeily ei ole koskaan hyvästä.
Inkvisiittori vaihtoi selvästi kieltä, jolla puhui, johonkin toiseen tuntemattomaan kieleen.
Sir Ferant mumisi jotain.
- Yritänkin tässä puristella tietoja hänestä, inkvisiittori sanoi.
Kudast puhui tytölle jollakin vieraalla kielellä.
Sir Ferant nosti sir Kennardin ylös ja lähti kantamaan tätä alakertaan selvästi vihaisena.
- Maelcum, auta Ferantia Kennardin kantamisessa, Daegam käski.
Maelcum tuhahti ja suuntasi alakertaan.
- Tehkää päätös, paroni, piispa kehotti. Miten jatkamme?
Kudast kiipesi pystyyn ja jäi seisomaan luuhunsa nojaten.
- Niin, Daegam sanoi. Eli minne menemme siis.
- No anna se kivi nyt minulle, inkvisiittori sanoi Daegamille. Hän ei näytä ymmärtävän kieliä mitä yritin, hän totesi tyttöön viitaten.
Daegam pohdiskeli mietteliään näköisenä ja sanoi:
- Aika arpapeliksi menee jos tästä jonnekin lähdetään.
Piispa nyökkäsi.
- En tunne tätä myyttistä aluetta lainkaan, hän sanoi.
- En kyllä näe mitään täällä mikä voisi parantaa Kennardin, Daegam totesi.
- Entä se parantaja Calanar? piispa kysyi.
- No mutta pitäisi tietää missä hän on, Daegam sanoi. Vai onko hän jossain täällä?
- Paroni! inkvisiittori huudahti. Nyt se kivi tänne.
Piispa näytti mietteliäältä.
- Rauhoitu, Daegam kehotti. Saat sen sitten kun olemme päättäneet minne menemme.
- Annat sen nyt, inkvisiittori käski.
Daegam sanoi piispalle:
- Meren suuntaan ei varmaankaan kannata lähteä.
- Eipä varmaan, piispa myönsi.
- Meidän pitäisi löytää joku, jolta kysyä neuvoa, piispa tuumi. Neuvo ei tosin ole välttämättä ilmainen. Ja meidän täytyy olla varovaisia.
- Ei kukaan osannut puhua tytön kanssa? Daegam kysyi.
- En minä ainakaan osannut puhua, inkvisiittori vastasi. Voisin yrittää kyllä vielä muutamia kieliä.
- Mennään täältä nyt pois ja lähdetään sitten portilta vaikka vasemmalle, Daegam päätti. Ei oikein voi tietää mikä olisi oikea suunta.
Inkvisiittori kysyi tytöltä jotain jollain tuntemattomalla kielellä.
- Toivottavasti jotain tulee vastaan matkalla, Daegam sanoi..
Inkvisiittori alkoi puhua samalla ääntelykielellä, jota hän oli käyttänyt, kun peikot olivat tulleet vastaan.
- Mennään, Daegan kehotti.
Daegam käväisi vielä nostamassa kilven maasta ja kysäisi Kudastilta:
- Ne aivot on varmaan sinulla?
Kudast nyökkäsi.
- Saisinko nyt sen kiven? inkvisiittori kysyi Daegamilta.
Daegam lähti alakertaan ja inkvisiittori lähti perään.
Ayzabel näytti tukevan Kudastia. Bas lähti alas murahtaen. Tyttö lähti seuraamaan Daegamia katse maahan luotuna.
Daegam antoi kiven inkvisiittorille jo rappusissa ja inkvisiittori laittoi kiven miekkansa kahvan sisälle. Piispa kulki Daegamin rinnalla. Sir Garin tuli päätään pudistellen taaempana.
- Se kivi oli siis kokoajan sinulla? inkvisiittori kysyi Daegamilta.
Daegam murahti inkvisiittorille ja jatkoi matkaansa rapuissa alaspäin. Seurue pääsi jo puoliväliin, josta portaat kääntyivät toiseen suuntaan. Daegam jatkoi matkaansa alaspäin Kudast ja Ayzabel tulivat hitaammin jäljessä, koska Kudastille portaat olivat hankalat laskeutua. Alhaalla olivat sir Ferant ja Maelcum sekä tietysti sir Kennard.
Sir Ferant nousi seisomaan oven vierestä ja nosti sir Kennardinkin ylös.
Daegam jäi odottelemaan pienen matkan päähän rappusista ja tuijotti mietiskelevänä tyttöä. Tytön katse oli taas luotuna maahan ja hän seurasi Daegamia hiljaisena.
Sir Ferant ei kiinnittänyt tyttöön saati sitten muihinkaan huomiota.
- Odotetaan Kudastia, Daegam kehotti.
- Tämä on tosiaan sopimatonta, sir Garin huokaili.
- Ette voi sallia tällaista! sir Garin sanoi Daegamille.
Bas murahti. Daegam kysyi sir Garinilta ärtyneenä:
- Haluatko sinä kantaa häntä?
- Ei, aivan mahdotonta, sir Garin sanoi kauhistuneena.
Kudastia ja Ayzabeliä ei vielä näkynyt edes tasanteella.
- Odottakaa täällä, Daegam kehotti ja lähti takaisin ylös.
- Toimitte ritarille sopimattomalla tavalla, sir Garin nuhteli sir Ferantia.
Tämä ei vastannut.
- Kuuletteko, sir Ferant? sir Garin sanoi ankarasti.
Sir Ferant nyökkäsi, muttei sanonut mitään. Hän katsoi ovea aivan kuin siinä olisi ollut jotain mielenkiintoista, tai sitten sir Ferant ei tahtonut kiinnostua muiden jutuista juuri nyt. Sir Garin tuhahti.
Samassa Daegam, Kudast ja Ayzabel ilmestyivät tasanteelle ja laskeutuivat portaita alas. Ayzabel tuki Kudastia ja auttoi tätä portaita pitkin. Daegam tuli alas rappusia alas muiden luokse. Kolmikko pääsi alas ja Ayzabel irrotti Kudastista. Hän siirtyi sir Ferantin luokse, joka ei kiinnittänyt Ayzabeliinkään huomiota sen enempää.
- Lähdetään, Daegam kehotti ja lähti kävelemään pihalle.
Ovi aukesi Daegamin kosketuksesta. Sir Ferant nosti sir Kennardin selkäänsä, loi tympeän katseen sir Gariniin ja lähti astelemaan ulos. Kudast seurasi nojaten Pilvenveikolta saamaansa sääriluuhun.
Seurue saapui sitten linnanpihalle. Daegam katseli ympärilleen pihalla. Linnanpihalla oli sivuilla kaksi matalampaa rakennusta.
- Käväisen noissa parissa muussa rakennuksessa, Daegam ilmoitti. Phedrus tulee mukaani, ja muut voivat odottaa. Saatte levätä vielä hetken, kun kuitenkin lähdemme taas pitkälle kävelylle.
- Minä tulen myös, piispa sanoi.
Daegam nyökkäsi piispalle. Inkvisiittori lähti Daegamin mukaan. Daegam lähti kävelemään matalampia rakennuksia kohti. Piispa seurasi kaksikkoa. Tyttö lähti Daegamin perään.
Sir Ferant käveli sivummalle ja laski sir Kennardin maahan ja istahti itse tämän viereen. Bas seisoskeli sivummassa hiljaisena. Sir Garin vaikutti hermostuneelta. Maelcum odotteli paikoillaan katsellen valppaana ympärilleen.
- Mihin maailma on oikein menossa? sir Garin valitti.
Pihalla oli hiukan hämärää, joskin rakennukset säteilivät valoa. Sir Ferant sulki silmänsä ja istuskeli kaikessa rauhassa.
- Miten niin? Kudast kysyi sir Garinilta.
- Kaikki on ollut aivan hullua jo pitkään, sir Garin valitti.
Daegam ja kumppanit näyttivät astelevan juuri toista sivurakennusta kohti. Daegam ja muut olivat kadonneet kohta toiseen rakennukseen.
Jonkin ajan päästä inkvisiittori ja Daegam saapuivat takaisin muiden luokse piispa ja tyttö mukanaan.
- Lähdetään, Daegam kehotti.
Piispa nyökkäsi.
- Voisiko minun jalkaani vähän parantaa? inkvisiittori kysyi paronilta.
- Voin, Daegam suostui.
Hän meni inkvisiittorin vierelle ja alkoi loitsia, Sir Ferant havahtui, nousi ylös istumasta ja kiskoi sir Kennardin selkäänsä. Kudast kiipesi pystyyn luuhun nojaten. Bas murahti. Ayzabel tuli sir Ferantin vierelle.
Loitsun päätteeksi Daegam kosketti inkvisiittoria jalkaan ja jalka parani. Inkvisiittori murahti kiitoksen Daegamille ja oli valmis jatkamaan matkaa. Sir Ferant sipitti jotain Ayzabelin korvaan.
Daegam lähti kävelemään porteille. Sir Ferant kantoi sir Kennardia joukon hännillä. Kudast seurasi hitaan puoleisesti.
Portit aukesivat Daegamin kosketuksesta. Inkvisiittori lähti matkaamaan kulkien ensimmäisten joukossa. Seurue saapui sitten käytävään, joka oli porttien välissä. Kun seurue oli kulkenut portista, ovet sulkeutuivat hitaasti. Daegam jatkoi matkaansa ja avaa pääportit. Sitten Daegam ja muut edessäolijat olivat jo ulkoporttien luona. Sir Ferant kuiskasi vielä jotain Ayzabelille.
Portit aukesivat Daegamin kosketuksesta. Daegam astui ulos ja odotteli muita. Sitten seurue oli ulkona, jossa oli selvästi ilta ja hämärää.
Inkvisiittori lähti kulkemaan vasemmalle jonkin verran muiden edessä. Daegam katseli hetken vasemmalle ja oikealle, minkä jälkeen lähti kävelemään vasemmalle sellaista tahtia, että kaikki pysyisivät perässä. Linnahan seisoi pienellä kukkulalla, joten vastaan tuli mäki.
Daegam pysähtyi.
Sir Ferant pysähtyi myös ja puheli hiljaa Ayzabelin kanssa sekä piti tämän kädestä kiinni samalla. Daegam erotti hämärässä oikealta puolelta aivan kuin joitakin rakennuksia kauempana mäestä, mutta oli tosiaan hämärää. Daegam alkoi loitsia.
Daegam alkoi loitsia uudestaan. Loitsinnan jälkeen hän alkoi tähyillä oikealle tarkemmin.
- Tuossa suunnassa on jotain puuhökkeleitä, Daegam ilmoitti. Mennään sinne.
Daegam lähti kävelemään takaisinpäin ja toiset seurasivat.
Seurue sai pian näkyviinsä jonkin pienen kylän, jonka talot olivat varsin kehnoja ja lahoja. Taloja oli ehkä parikymmentä epämääräisessä järjestyksessä. Kylän keskellä tuntui leijuvan jonkinlaista usvaa. Siellä oli hiljaista, eikä ihmisiä näkynyt.
Seurue asteli kylään ja sir Ferant katsoi Kudastia hieman tutkivasti kulkiessaan kylää kohti. Kylä tuntui aika aavemaiselta usvassa ja näytti varsin ränsistyneeltä. Daegam asteli lähimmän talon ovelle. Talon ovi näyttää laholta, eikä sen raoista kajasta valoa.
Inkvisiittori alkoi tutkimaan kylää, muttei mennyt kuitenkaan mihinkään taloon vielä. Daegam koetti talon ovea, joka aukesi narahtaen. Sir Ferant tarkkaili ympäristöä valppaana. Daegam astui taloon sisälle, kun inkvisiittori tutki kylän pihaa.
Sisällä talossa oli kovin hämärää, mutta seurue erotti sen sisällä istuvan hahmoja.
- Iltaa, Daegam tervehti.
Hahmojen suunnasta kuului pelokkaita äännähdyksiä. Sir Ferant katseli kauempaa sisälle, eikä mennyt kovin lähelle ovea. Talossa haisi homeelle ja muutenkin likaiselle.
- Keitä te olette? Daegam kysyi.
Sisältä kuului vain pelokkaita inahduksia. Inahdukset kuullessaan inkvisiittori meni sisälle taloon.
- Loitsi hiukan valoa, Daegam kehotti.
Inkvisiittori alkoi loitsia ja otti miekkansa esiin. Hahmot vetäytyivät mahdollisimman kauas seurueesta. Inkvisiittori heilutteli sormiaan miekkansa ympärille samalla, kun loitsi ja miekka alkoi hohtaa valoa. Maelcum vilkuili muita taloja.
Inkvisiittorin miekka valaisi talon sisäpuolen ja inkvisiittori itse astui muutaman askeleen eteenpäin nähdäkseen hahmot. Siellä kyyhötti hyvin räsyisiä ja likaisia ihmisiä, jotka peittivät kauhuissaan kasvonsa valon syttyessä ja vaikersivat peloissaan. Siellä oli muutama mies ja muutama nainen ja lapsia iso liuta. Kaikki olivat varsin laihoja ja nälkiintyneitä.
- Puhukaa! Daegam huudahti. Keitä te olette?
Daegamin huudosta kaikki painautuivat entistä alemmas maahan ja vaikersivat. Inkvisiittori otti kivensä miekkansa kahvasta. Daegam huokaisi. Inkvisiittori asteli toisen miehen luokse ja kosketti kivellä miestä. Mies yritti vetäytyä pelokkaasti kauemmas sinusta.
- Koskaan ei voi olla varma, inkvisiittori sanoi Daegamille.
Sir Ferant ärähti nähdessään kiven inkvisiittorilla ja etenkin hänen toimistaan. Kivi kosketti miestä, eikä mitään tapahtunut. Mies uikutti peloissaan. Sitten inkvisiittori otti vielä hanskansa pois ja kosketti uudestaan.
Mitään erikoista ei tapahtunut. Talon asukkaat uikuttavat ja vaikertavat. Inkvisiittori hämmästyi.
- Ovat varmaan köyhiä maalaisia, Daegam arveli. Käydään katsomassa vielä viereisessä talossa.
- Onko joku laittanut loitsuja tähän? inkvisiittori kysyi kivensä kanssa.
Daegam lähti ulos talosta, mutta inkvisiittori heitti kivellä seinään karjaisten:
- Onko joku laittanut tähän jotain loitsuja?

Ehilmin valo, osa 41.
RuneQuest
Irkkipelit
Ohjeet
Säännöt
Ehilmin valo
Hullu Prax
Karhunkaato
Riskimaa
Tulen maa
Yövalon varjossa
Palaute
Vieraskirja